Lapsen ja nuoren koulunkäynnin tukeminen - Akaan kaupunki

Lapsen ja nuoren koulunkäynnin tukeminen

Miten voin osoittaa lapselleni, että olen kiinnostunut hänen koulunkäynnistään?

Kuulumisten kysely osoittaa välittämistä. Lyhytsanaisuudesta huolimatta lapsi/nuori kaipaa aikuisen huomiota. Kysy lapselta koulunkäynnistä ja kuuntele, mitä hänellä on sanottavaa.

10 vinkkiä vanhemmalle, kuinka keskustella lapsen tai nuoren kanssa koulupäivän jälkeen

·       Miten koulupäivä meni?
·       Mitä koulussa tapahtui tällä viikolla?
·       Mikä meni tunteisiin?
·       Mitä koulussa oli ruokana? Söitkö kouluruoan?
·       Mitä teitte kavereiden kanssa?
·       Mitä teitte tunneilla?
·       Mitä tuli läksyksi?
·       Katsotaanko yhdessä läksyt? Luetaanko yhdessä kokeisiin?
·       Mitä mukavaa tehdään perheenä yhdessä tällä viikolla?
·       Mitä haluaisit tehdä viikonloppuna?

Miten pidän yhteyttä kouluun?

Wilma on koulun tärkein viestikanava ja luokanopettaja/luokanvalvoja on ensisijainen yhteyshenkilö.

Jos läksyt ja kokeisiin valmistautuminen vievät liian ison osan lapsen vapaa-ajasta tai aiheuttavat toistuvia ristiriitoja perheessä, on syytä pysähtyä miettimään lapsen työmäärää. Mikäli kotona kokeillut keinot eivät helpota lapsen tilannetta, on tärkeää olla yhteydessä opettajaan tai luokanvalvojaan, jotta voidaan yhdessä pohtia oppimistilannetta ja koulun tukitoimia.

Mikä avuksi, kun lapsen/nuoren koulumotivaatio laskee tai sitä ei vain ole?

On normaalia, että koulumotivaatio vaihtelee koulunkäynnin aikana. Erityisesti teini-iän alkaessa, lapsen elämässä, kehossa ja mielessä tapahtuu paljon ja monenlaista. Silloin koulunkäynti ei välttämättä ole ykkössijalla koululaisen elämässä. Koulusta innostuneen ja vapaa-ajallaan koululeikkejä leikkivän ekaluokkalaisen ja teini-iän myllerrystä läpikäyvän kasiluokkalaisen välillä on suuri ero, myös koulun suhteen.

Pienempi koululainen toimii sääntöjen, odotusten ja mielihyvän ohjaamana. Nuoruusikäiseksi kasvuun, ja ajattelun kehittymiseen kuuluu suuntautuminen omien tavoitteiden mukaan. Ulkoisesta motivaatiosta alkaa hiljalleen tulla sisäistä, joskin ulkoisia motivaation herättelyn keinoja vielä tarvitaan. Lapsen ja nuoren aikaperspektiivi on aikuiseen verrattuna vielä lyhyt, eikä tulevaisuutta, syitä ja seurauksia kyetä tavallisesti ajattelemaan kovin pitkälle eteenpäin.

Motivaatioon vaikuttaa moni arkinenkin asia. Voitte miettiä esim. seuraavia: onko vuorokausirytmi kunnossa? Nukkuuko lapsi/nuori riittävästi? Entä liikunta, kaverit, ruokailu? Hallitseeko pelaaminen elämää? Ota rakentavassa hengessä koulumotivaatio puheeksi lapsesi kanssa. Ole avoin ja kiinnostunut, miettikää yhdessä miksi motivaatio on laskenut ja millä voisi  saada puhtia koulutyöhön.

Joskus koulumotivaation lasku voi kertoa myös isommista ongelmista: taustalla voi olla esimerkiksi mielialaan liittyviä pulmia, ahdistusta, kaveriongelmia jne. Tarvittaessa saat aina apua lapsesi opettajalta ja koulun oppilashuollon työntekijöiltä.

Lapsellani/nuorellani on aamuisin erilaisia syitä, joiden vuoksi hän haluaisi jäädä kotiin. Mitä teen?

Mikäli lapsella on usein päänsärkyä, pahoinvointia tai muita toistuvia kipuja tai vaivoja, kouluterveydenhoitaja on hyvä yhteistyökumppani auttamaan terveydentilaan liittyvissä kysymyksissä. Joskus lapsilla ja nuorilla fyysinen oireilu voi olla väylä erilaisille tunteille. Keskustelu lapsen kanssa ja yhteistyö opettajan kanssa voi auttaa selventämään asiaa.

Mikäli lapsella tai nuorella koulussa ahdistaa, on pohdittava, onko ahdistukselle selkeä syy? Kiusaaminen, häirintä tai muut syyt tulee aina selvittää ja ratkaista, jotta kouluun on turvallista ja mukavaa mennä. Jokaisella koululla on käytännöt kiusaamistilanteiden selvittelyyn ja ratkaisuun. Ahdistuksen syy voi olla myös mielen sisäinen. Erilaisiin tilanteisiin liittyvä jännitys ja ahdistus ovat tavallista ja saattaa mennä ohi itsestään, mutta joskus eteenpäin pääseminen helpottuu ulkopuolisen avun turvin.

Opettaja on huolissaan lapseni poissaoloista. Mitä nyt tapahtuu?

Kaikilla opettajilla on velvollisuus seurata oppilaidensa koulunkäynnin sujumista ja poissaoloja. Tavallinen toimintamalli poissaolohuolissa on moniammatillisen työryhmän kokouksen koolle kutsuminen. Siihen voi kuulua luokanopettajan tai luokanvalvojan lisäksi muita henkilöitä koululta (esim. erityisopettaja, rehtori) sekä oppilashuollon työntekijöitä.

Koulupoissaoloihin on tärkeää puuttua ajoissa, ettei ongelma pääse kroonistumaan, kasvamaan liian isoksi ja suuntaamaan oppilaan kehitystä hankalaan suuntaan. Myös huoltajat voivat pyytää kutsumaan koolle moniammatillisen työryhmän, mikäli lapsen koulupoissaoloista herää huoli.

Opettajat ovat lapsen ja nuoren elämässä tärkeitä aikuisia. He viettävät paljon aikaa lapsesi/nuoresi kanssa ja tuntevat hänet yhdessä hänen tärkeimmistä ympäristöistään, eli koulussa. Kasvatusyhteistyö koulun ja vanhempien välillä on tärkeää, jotta sekä koulu että huoltajat pystyvät toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla lapsen/nuoren auttamiseksi.

Mikäli oppilas on ollut pitkään poissa koulusta, yhteistyö opettajan kanssa on avainasemassa helpottamassa kouluun palaamista. Ennen kouluun paluuta kannattaa pyrkiä järjestämään moniammatillinen palaveri, jossa on paikalla oppilaan ja vanhempien lisäksi luokanopettaja tai luokanvalvoja, mahdollinen hoitava taho, tarvittaessa oppilashuollon työntekijöitä.

Alle 30-vuotiaat nuoret ja nuoret aikuiset voivat olla yhteydessä kouluun ja koulutukseen liittyvissä pulmissa myös Ohjaamoon.

Akaan sähköistä perhekeskusta kehitetään käyttäjäkokemusten ja palautteen perusteella.

Anna palautetta tästä