Ruokataidot - Akaan kaupunki

Ruokataidot

Miten vahvistan lapsen ja nuoren hyviä ruokataitoja?

Syöminen on taito, jonka oppimiseen tarvitaan toistuvaa harjoittelua ja ohjausta. Lapset ovat syömisessäkin persoonia. Toiset lapset maistavat rohkeasti, toiset ovat varovaisempia. Kuuntele lapsen ruokakokemuksia, anna aikaa uusiin ruokiin, rohkaise ja kannusta.
Toisten malli ja ruokapuhe tarttuvat. Puhu kehosta ja ruuasta hyväksyvästi lapsen ja nuoren kuullen. Syö lapsen ja nuoren kanssa, näytä itse hyvää esimerkkiä. Yhdessä syöminen lisää hyvinvointia ja vähentää syömisen pulmia.

Aikuisen tehtävä on huolehtia säännöllisistä ruoka-ajoista. Ne tuovat arkeen turvallisuutta ja sujuvuutta. Ota lapsi mukaan tekemään keittiössä. Onnistumisen kokemukset ja oma osallistuminen ovat lapselle palkitsevaa.

Myös jääkaapin sisältö on aikuisen vastuulla. Usein toistuvat valinnat ovat ratkaisevia. Panosta kasviksiin, runsaskuituisiin viljoihin ja pehmeisiin rasvoihin. Sovi herkkuhetkien pelisäännöistä ja rajaa lapsen ja nuoren rahan käyttöä herkkuihin. Anna mallia, ettei ruoka ole ajankulu, lohdutus tai palkinto. Muista, että syömisen määrä vaihtelee luontaisesti. Tarjoa ruokaa säännöllisesti, mutta luota lapsen ruokamäärän arvioon. Opeta kuulostelemaan nälän ja kylläisyyden tunnetta.

Mitä teen, kun leikki-ikäinen syö valikoivasti?

Pikkulapsen varovaisuus uutta kohtaan on luontaista. Tarjoa uusia ruokia toistuvasti, jotta ruoka tulee tutuksi. Jo ruoan näkeminen tutustuttaa lasta, vaikka hän ei vielä maistaisikaan. Lapsi havainnoi ruokaa kaikilla aisteilla. Uusiin ruokiin tutustuminen alkaa katsomalla, koskemalla, haistamalla ja mallia näkemällä. Herättele lapsen uteliaisuutta – kokeillaan käsin, katsotaan miltä näyttää, kuunnellaan haukkausääntä, haistetaan ruokaa jne.

Juttele lapsen kanssa ruoista ja kokemuksista. Suhtaudu lapsen epämiellyttäviinkin kokemuksiin hyväksyvästi, anna aikaa oppimiseen. Opetteluvaiheessa tarjoa ruoka-aineet selkeästi tunnistettavassa muodossa. Kerro, mitä on lautasella. Tarjoa uuttakin ruokaa, älä juutu vain lapsen lempiruokiin.

Muista, että syömisen taito kehittyy hitaasti vaihe vaiheelta. Kannusta ja rohkaise lasta, säilytä mukava tunnelma ruokapöydässä. Muista, että syöminen on moniulotteinen taito, johon vaikuttavat aistisäätely, suun motoriikka, ruokailutilanne ja aikuisen toiminta ruokailutilanteessa. Kaikkiin näihin oppiminen vie aikaa. Myös makuaistissa ja suun tuntoaistissa on yksilöllisiä eroja, jotka voivat näkyä uusien ruokien oppimisnopeudessa. Usein haastavimpia ovat karvaat tai happamat maut, joihin tottuminen vie aikaa. Myös sitkeät ruuat voivat vaatia totuttelua.

Lastenneuvola on hyvä paikka ottaa ruokailun huolet puheeksi. Sieltä voidaan tarpeen mukaan ohjata ravitsemusterapeutin, puheterapeutin, toimintaterapeutin tai perheneuvolan arvioon. Löydät vinkkejä syömiseen ja ruokamaailmaan tutustumiseen myös Neuvokas perhe -sivustolta.

Mikä avuksi, kun nuoren syöminen huolestuttaa?

Nuoren itsenäistyminen näkyy ruokailussakin. Ruokavalinnoista voi tulla keino ilmaista omaa tahtoa ja identiteettiä. Ruokailussa voi tulla kokeiluja ja vaiheita, jotka ovat ohimeneviä.

Aikuisten ja kavereiden mallit vaikuttavat nuoren ruokailuun. Puhu ruoasta ja kehosta myönteisesti – älä arvioi tai arvota. Osoita kiinnostusta nuoren ruokailua kohtaan, kysy mieltymyksiä. Anna nuorelle iänmukaisesti valinnan mahdollisuuksia ja kannusta hyviin valintoihin.

Järjestä mukavia ruokahetkiä. Pidä huolta säännöllisistä ja yhteisistä ruoka-ajoista, jotka tuovat arkeen turvallisuutta. Ole itse mallina. Ruokapöytä on tärkeä paikka vaihtaa kuulumisia. Nuoren osallistumisen mahdollisuus ruokailutilanteisiin lisää myönteistä suhtautumista syömiseen. Perheenjäsenten tai kaverien kanssa kokkailu voi olla rentouttava yhdessäolon tapa.

Nuorten napostelutyyppinen syöminen ja juomien ostaminen on yleistynyt. Varaa kotiin välipalatarvikkeita, esimerkiksi leipää, hedelmiä, maitovalmisteita. Pitkinä koulupäivinä varaa mukaan vaikkapa viljaista välipalaa tai pähkinöitä.

Joskus muun elämän kuormitus voi heijastua syömiseen. Voimakas stressi tai masennus voi heikentää ruokahalua. Ruokaa voidaan käyttää tunteiden, kuten pahan mielen hoitamiseen. Syömisoireilu voi ilmetä ruokavalikoiman rajoittumisena, annoksen pienenemisenä ja haluna syödä yksin. Kysy nuoren kokemuksia, jos huomaat ruokailussa muutoksia.

Nuoren syömispulmiin saat tukea kouluterveydenhoitajalta. Nuori voidaan ohjata tarvittaessa tarkempaan selvittelyyn ravitsemusterapeutille.

 

Akaan sähköistä perhekeskusta kehitetään käyttäjäkokemusten ja palautteen perusteella.

Anna palautetta tästä