Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus - Akaan kaupunki

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus

Oppimäärän erityinen tehtävä

Tuntijakoasetuksen mukaan koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden sijasta maahanmuuttajille voidaan opettaa joko kokonaan tai osittain suomen tai ruotsin kieltä erityisen maahanmuuttajille tarkoitetun oppimäärän mukaisesti. Tämän oppimäärän tehtävänä on tukea lapsen ja nuoren kasvua kieliyhteisön täysivaltaiseksi jäseneksi, jolla on kielelliset valmiudet jatko-opintoihin. Opetuksen avulla pyritään monilukutaitoon, jonka avulla oppilas osaa hakea tietoa sekä ymmärtää, tuottaa, arvioi ja analysoi erilaisia puhuttuja ja kirjoitettuja suomenkielisiä tekstejä päivittäisessä vuorovaikutuksessa, koulutyöskentelyssä ja yhteiskunnassa. Opetuksessa tuetaan kielitaidon eri osa-alueiden sekä eri tiedonalojen kielen kehittymistä.

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän erityisenä tehtävänä on tukea oppilaan monikielisyyden kehittymistä sekä herättää kiinnostus ja tarjota välineitä kielitaidon elinikäiseen kehittämiseen. Yhteistyössä kotien, oman äidinkielen opetuksen sekä muiden oppiaineiden kanssa suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -opetus auttaa oppilasta rakentamaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiään kulttuurisesti monimuotoisessa ja monimediaisessa yhteiskunnassa.

Suomen kielen oppiminen tukee kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän opetuksen lähtökohtana ovat oppilaille merkitykselliset ja tarpeelliset tekstilajit ja kielenkäyttötilanteet, joiden avulla kielen muotoja, merkityksiä ja käyttöä tutkitaan ja opitaan analysoimaan. Kielitaitoa kehitetään kaikilla kielen käytön osaalueilla, joita ovat kuullun ymmärtäminen, puhuminen, luetun ymmärtäminen ja kirjoittaminen. Ymmärtämis- ja tuottamistaitojen kehittyminen nivoutuvat toisiinsa. Oppilaiden kielen osaaminen laajenee arkielämän konkreettisesta kielestä käsitteellisen ajattelun kieleen. He saavat valmiudet havaintojen ja ilmiöiden sekä oman ajattelunsa, tunteidensa ja mielipiteidensä ilmaisemiseen tilanteeseen sopivalla tavalla. Opetuksessa arvostetaan ja hyödynnetään oppilaiden osaamia kieliä.

Kunkin oppilaan tarpeen suomi toisena kielenä -oppimäärään määrittävät oppilasta opettavat opettajat yhdessä. Oppilaan huoltaja päättää oppimääriä koskevista valinnoista. Koska opetus tulee järjestää oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti, oppimäärän valinnassa on keskeistä, että oppilas saa hänelle parhaiten soveltuvan oppimäärän mukaista opetusta. Oppilas voi opiskella suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärää, jos hänen äidinkielensä ei ole suomi, ruotsi tai saame tai hänellä on muutoin monikielinen tausta. Oppimäärän tarpeen selvittämisessä huomioidaan myös seuraavat näkökulmat:

  • oppilaan suomen kielen peruskielitaidossa on puutteita jollakin tai joillakin kielitaidon osa-alueilla, jolloin oppilaan osaaminen ei anna vielä edellytyksiä yhdenvertaiseen kouluyhteisön jäsenenä toimimiseen päivittäisessä vuorovaikutuksessa ja koulutyöskentelyssä tai
  • oppilaan suomen kielen taito ei anna vielä edellytyksiä suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärän opiskeluun.

Kun oppilas opiskelee suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän mukaan, hänelle opetetaan suomea tai ruotsia toisena kielenä joko kokonaan tai osittain suomen kielen ja kirjallisuuden opetuksen sijaan. Opetusjärjestelyiden lähtökohtana ovat oppilaan oppimistarpeet ja kielenoppimisen vaihe. Mikäli oppilaan oppimääräksi on valittu suomi toisena kielenä ja kirjallisuus, hänen edistymistään ja suoriutumistaan arvioidaan suhteessa tämän oppimäärän tavoitteisiin ja kriteereihin riippumatta siitä, minkä opetusryhmän yhteydessä kyseinen opetus on järjestetty. Tärkeää on, että oppilas tulee osalliseksi samoista teksteistä ja tekstilajeista kuin luokkatasonsa muutkin oppilaat. Kesken perusopetuksen Suomeen muuttaneiden oppilaiden opetuksen tavoitteiden asettamisessa ja sisältöjen valinnassa tulee ottaa huomioon oppilaan kielitaito sekä aiemmin opitut tiedot ja taidot. Tarvittaessa laaditaan oppimissuunnitelma. Opetuksessa hyödynnetään tavoitteellisesti erilaisia oppimisympäristöjä, jotka tukevat kielitaidon monipuolista kehittymistä sekä koulussa että sen ulkopuolella. Oppilas voi siirtyä opiskelemaan suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän mukaan, jos hänellä on riittävät edellytykset sen tavoitteiden mukaiseen opiskeluun.

Vaikka opetuksen tavoitteet on vuosiluokkaistettu,ovat suomi toisena kielenä -oppimäärän opetuksen ja opetusjärjestelyjen lähtökohtana aina oppilaan oppimistarpeet ja kielenoppimisen vaihe. Suomea toisena kielenä ja kirjallisuutta opetettaessa opetetaan kielen rakennetta ja kielitietoa, lukemista ja kirjoittamista, kertomusperinnettä, kirjallisuutta ja viestintäkasvatusta, puheviestintää ja vuorovaikutustaitoja ja kielenopiskelutaitoja. Opettaminen suhteutetaan oppilaan kielenoppimisen vaiheeseen ja siinä hyödynnetään mahdollisimman paljon asuinpaikkakunnan tarjoamia kulttuuri- ja muita palveluita sekä paikkakunnan historiaa ja sen ominaispiirteitä.

Tavoitteiden ja sisältöjen paikalliset painotukset ja yhteydet laaja-alaisen osaamisen alueisiin on ilmaistu jo 1-2 -luokkien vuosiluokkatavoitteiden yhteydessä. Laaja-alaisen osaamisen alueista jäävät kuitenkin puuttumaan ennen 7.luokkaa itsestä huolehtimisen ja arjen taidot (L3), jotka ovat tärkeä lähtökohta, kun opetetaan suomea toisena kielenä ja kielen opetus lähtee arkisista tilanteista.

Koulutyöhön kuuluvat itsestään huolehtimisen taidot ja itsenäisen toiminnan kehittyminen ikäkauden mukaan.

Harjoitellaan sopivia vastuutehtäviä, yhteisiä pelisääntöjä, hyvää käytöstä ja koulun omia käytänteitä. Kannustavan palautteen merkitys on oleellista. Oppilaita ohjataan hahmottamaan omien tunteiden tunnistamista ja ilmaisemista. Opitaan ajan-ja paikan käsitteitä ja niiden käytännön merkitystä oman arjen sujumiseen.Koulussa kiinnitetään huomiota omaan ja yhteiseen hyvinvointiin ja turvallisuuteen niin koulussa kuin muualla. Harjoitellaan turva-ja suojavälineiden käyttöä ja mahdollisissa vaaratilanteissa toimimista, sekä ensiavun antamista. Oppilaiden kanssa tutkitaan arjen teknologiaa ja opitaan sen turvallista käyttöä. Oppilaita ohjataan kriittiseen kuluttajuuteen ja mietitään, mitä rahankäytön suunnittelu, taloudellisuus ja kohtuullisuus ja ympäristön huomioonottaminen tarkoittavat kuluttajan valinnoissa (esim. Yrityskylä-vierailut). Pohditaan myös mainonnan ja median vaikutuksia valintoihin. Suomea toisena kielenä opetettaessa hyödynnetään paikkakunnan tarjoamia julkisia tiloja ja palveluja, maaseutu- ja kaupunkiympäristöjä ja luonnonympäristöjä, vapaa-ajan mahdollisuuksia ja virkistystä.

Oppimäärän tehtävä vuosiluokilla 1-2

Vuosiluokilla 1-2 opetuksen painopiste on suomen kielen ja sen luku- ja kirjoitustaitojen perustan luomisessa sekä oppimaan oppimisen ja vuorovaikutuksen taitojen kehittämisessä. Opetuksen tehtävänä on herättää kiinnostusta kieleen ja ilmaisuun sekä erilaisten tekstien tuottamiseen ja tulkitsemiseen.