Oppilashuolto - Akaan kaupunki

Oppilashuolto

PERUSTEET:

https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/tekstikappale/432935

 

KUNTAKOHTAISET TARKENNUKSET:

Oppilashuollon paikallisen toteuttamisen tavoitteet ja toimintatavat

Akaassa on laadittu lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, jota on hyödynnetty niin opetusuunnitelman kuin kuntakohtaisen oppilashuoltosuunnitelman laadinnassa.

Oppilashuolto Akaassa on kuvattu kaaviossa. (LINKKI tulossa)

A. Oppilashuollon ohjausryhmä

Oppilashuollon ohjausryhmä on yhteinen Akaan ja Urjalan kesken. Ohjausryhmän muodostavat opetusalan ja terveystoimen toimialajohtajat. Ohjausryhmä kokoontuu 1-2 kertaa vuodessa. Ohjausryhmän tehtävänä on oppilashuollon yleinen suunnittelu, kehittäminen, toteuttaminen ja arviointi.

B. Koulukohtainen oppilashuoltotyö

Koulukohtaisen oppilashuoltotyön tavoite on yhteisen turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämisen sekä muun yhteisöllisen oppilashuollon toteuttaminen ja kehittäminen.

Yhteisöllinen oppilashuolto: Kouluyhteisön ja oppilasryhmien hyvinvointi, kehittäminen, toteuttaminen ja arviointi. Koulun oppilashuolton suunnittelu ja koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman päivitys vuosittain.

Yksilökohtainen oppilashuolto: oppilaalle annettavat kouluterveydenhuollon palvelut, psykologi ja kuraattoripalvelut, sekä yksittäisiä oppilaita koskea monialainen oppilashuolto. Tavoitteena on seurata ja edistää oppilaan kokonaisvaltaista kehitystä, terveyttä, hyvinvointia ja oppimista.

Konsultoiva oppilashuoltoryhmä: Akaassa kouluilla on mahdollista myös koota tarvittaessa konsultoiva oppilashuoltoryhmä, jonka tehtävänä on koordinoida oppilaiden psyykkisen, sosiaalisen ja/tai pedagogisen tuen tarvetta.

Pedagoginen ryhmä: Ryhmä keskitty oppilaiden pedagogisen tuen kartoittamiseen ja koordinointiin. Ryhmä käsittelee: pedagogiset arviot ja tekee niiden pohjalta kolmiportaisesta tuesta tehostetun tuen päätökset ja päätökset tehostetun tuen purkamisesta, pedagogiset selvitykset ja tekee sivistysjohtajalle esitykset erityisestä tuesta tai erityisen tuen purkamisesta, muut pedagogiseen tukeen liittyvät asiat, joissa tarvitaan rehtorin tekemiä hallinnollisia päätöksiä. Kouluterveydenhuolto

Kouluterveydenhuollon palveluja antavat kouluterveydenhoitaja ja -lääkäri. Kouluterveydenhuollossa pyritään löytämään oppilaan terveyttä ja hyvinvointia uhkaavat tekijät sekä tunnistamaan kunkin oppilaan yksilölliset terveyden edistämisen tarpeet. Oppilaan hyvinvointia seurataan ja tuetaan koko ikäluokan kattavissa määräaikaisissa terveystarkastuksissa vuosittain. Toiminnalla tuetaan myös pitkäaikaisesti sairaan oppilaan omahoitoa. Ensimmäisen, viidennen ja kahdeksannen luokan oppilaille toteutetaan laaja terveystarkastus, johon kuuluu myös lääkärintarkastus. Huoltajat kutsutaan aina mukaan laajoihin tarkastuksiin. Oppilaan terveystiedot ovat luottamuksellisia ja ne kirjataan sähköiseen potilastietojärjestelmään.

Kouluterveydenhuollon avoimelle vastaanotolle oppilas voi saapua akuuteissa sairaus ja tapaturmatapauksissa aikaa varaamatta koulukohtaisesti sovittuna aikoina. Oppilas voi ohjautua vastaanottokäynnille myös huoltajan tai koulun muiden toimijoiden, kuten esimerkiksi psykologin, kuraattorin tai opettajan aloitteesta.

Suun terveydenhoidon palvelut perustuvat terveydenhuoltolakiin ja ovat siten osa kouluterveydenhuollon ja oppilashuollon kokonaisuutta.

Oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut

Koulupsykologi tukee yksittäisen oppilaan psyykkistä hyvinvointia ja koulunkäyntiä tarjoamalla tukikeskustelua, antamalla neuvontaa, ohjausta ja konsultaatiota oppilaan kasvatukseen, kehitykseen ja mielenterveyteen liittyvissä asioissa. Lisäksi koulupsykologi tekee oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyviä tutkimuksia ja selvityksiä sekä tunne-elämään liittyvien asioiden ja sosiaalisten taitojen kartoituksia. Koulupsykologi arvioi tarvittaessa myös oppilaan hoidon ja kuntoutuksen tarvetta. Koulupsykologi toimii luottamuksellisesti yhdessä oppilaiden, huoltajien ja koulun henkilöstön kanssa.

Koulukuraattori antaa sosiaalityöntekijät asiantuntijanaan oppilaalle tukea käyttäytymiseen, sosiaalisiin suhteisiin, tunne-elämään, perhetilanteeseen ja vapaa-aikaan liittyvissä asioissa. Kuraattori käy oppilaiden kanssa tuki- ja ohjauskeskusteluja ja tekee tarvittaessa sosiaalisia selvityksiä. Kuraattori tekee myös verkostotyötä ja toimii yhteistyössä oppilaan perheen, koulun henkilöstön, eri viranomaisten ja muiden tahojen kanssa.

Koulupsykologi ja – kuraattori osallistuvat tarvittaessa yksittäisten oppilaiden asiaa käsittelevien monialaisten asiantuntijaryhmien työskentelyyn. Lisäksi he osallistuvat tarvittaessa monialaisten yhteistyöhön oppilaan pedagogisen tuen suunnittelussa sekä tarjoavat siihen liittyvää konsultaatiota.

Psykiatrisen sairaanhoitajan palvelut ovat lisäksi käytettävissä Akaan yläkouluikäisillä oppilailla.

KOULUKOHTAINEN OPPILASHUOLTO TOTEUTETAAN AKAAN KOULUILLA SEURAAVIEN YHTEISTEN OHJEIDEN POHJALTA:

1. Koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma

Oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma. Suunnitelma on laadittava yhteistyössä koulun henkilöstön, oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Suunnitelmaan kirjataan miten yhteistyö aiotaan toteuttaa ja sovitaan tiedottamisesta. Suunnitelmaan kirjataan arvio koulun oppilashuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista palveluista. Suunnitelmassa määritellään koulun yhteisöllisen ja yksilöllisen oppilashuollon toimintatavat. Lisäksi kuvataan yhteistyö oppilaiden ja heidän huoltajien sekä erilaisten koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Suunnitelma tarkistetaan vuosittain. Oppilashuollon toimintaa arvioidaan ja kehitetään oppilashuoltosuunnitelman pohjalta.

2. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut

Oppilashuoltosuunnitelmassa esitetään arvio oppilashuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista oppilashuollon palveluista. Koulu arvioi oppilashuollon palveluiden käyttöastetta, lainsäädännön aikarajoissa pysymistä, palveluihin ohjaamisen toimivuutta ja tiedottamista. Tarve ja käytettävissä olevien oppilashuoltopalveluiden määrä ilmoitetaan sen mukaisena, mitä ne ovat suunnitelmaa valmisteltaessa. Oppilashuollon kokonaistarvetta arvioitaessa on huomioitava kouluyhteisön ja ympäristön tarpeet, asuinalueen erityispiirteet sekä tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrä.

OPPILASHUOLLON PALVELUPÄIVÄT / TUNNIT VIIKOSSA
koulukuraattori
koulupsykologi
kouluterveydenhoitaja
koululääkäri
psykiatrinen sairaanhoitaja

Suunnitelmaan sisällytetään myös oppilashuollon palveluiden järjestäminen sekä työ – ja vastuunjako.

3. Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat

Yhteisöllisessä oppilashuollossa tarkastellaan koulun tasolla kokonaisuuksia, eikä yksilöidä oppilaita. Oppilashuoltoryhmän kokouksiin voidaan tapauskohtaisesti kutsua huoltajaedustajia, oppilasedustajia, muita asiantuntijoita sekä viranomaisia. Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän kokouksen koollekutsujana toimii rehtori. Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä kokoontuu säännöllisesti vähintään neljä kertaa lukuvuodessa. Kokouksista laaditaan muistio.

Toimintatavat ja yhteistyö:

  • Yhteistyö koulun ulkopuolisten lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien tahojen kanssa
  • Yhteistyö oppilaan ohjauksessa, koulutuksen siirtymävaiheissa sekä jatko-opintojen suunnittelussa esim. opinto-ohjaajan yhteistyö 2. asteelle
  • Viihtyvyys- ym kyselyjen toteuttaminen ja tulosten hyödyntämisestä sopiminen
  • Miten hyödynnetään terveydellisten olojen tarkastusten, laajojen terveystarkastusten, kouluterveyskyselyjen ym. tuloksia
  • Järjestyssäännöt ja niiden laatiminen yhteistyössä oppilaskunnan ja huoltajien kanssa
  • Poissaolojen ehkäisemistä koskeva suunnitelma
  • Tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoon ohjaus
  • Ehkäisevän päihdetyön suunnitelma
  • Kiusaamisen ehkäisemissuunnitelma
  • Koulukuljetusten odotusaikoja ja turvallisuutta koskevat ohjeet
  • Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa
  • Verso-, Kiva-ohjelmien hyödyntäminen

Koulu huolehtii, että nämä asiakirjat tulevat päivitettyä lukuvuoden aikana.

Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän kokoontumisajat lukuvuoden aikana sekä teemat, jotka käsitellään kokoontumisissa:

4. Pedagoginen ryhmä

Pedagogiseen ryhmään kuuluvat rehtori tai apualisrehtori, laaja-alainen erityisopettaja, luokanopettaja / -valvoja, erityisluokanopettaja ja opinto-ohjaaja. Pedagoginen ryhmä seuraa oppilaan tuen tarvetta säännöllisesti lukuvuoden kuluessa sekä tuen kohdentamista koulun tasolla.

Pedagogisen tuen vuosikello:

Kokoontumisaikataulu lukuvuoden aikana:

5. Konsultoiva oppilashuoltoryhmä

Konsultoivaan oppilashuoltoryhmään kuuluvat : rehtori, erityisopettajat, opinto-ohjaaja, terveydenhoitaja, kuraattori, psykologi, psykiatrinen sairaanhoitaja luokanopettaja/-valvoja.

Konsultoivassa ryhmässä oppilaan asian käsittelyä varten tarvitaan huoltajan suostumus. Ryhmässä suunnitellaan oppilaan tukitoimia ja sovitaan, kuka tai ketkä jatkavat oppilaan asian käsittelyä. Tarvittaessa nimetään yksilöllinen moniammatillisen asiantuntijaryhmän palaveri oppilaan asioissa,

Koulun konsultoivan oppilashuollon lukuvuoden aikataulut:

6. Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen

Oppilashuoltotyö kuuluu kaikille oppilaitosyhteisössä työskenteleville.

Tarvittaessa oppilaan tueksi kootaan monialainen asiantuntijaryhmä. Ryhmän kokoaa se opetushenkilöstön tai oppilashuollon palveluiden työntekijä, jolla herää huoli oppilaasta ja jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu. Oppilashuoltotyö, suunnitellut ja toteutetut toimenpiteet sekä niiden arviointi kirjataan oppilashuoltokertomukseen.

Asian käsittelyyn, tiedonsiirtoon ja ryhmän kokoonpanoon tarvitaan oppilaan ja huoltajan suostumus. Lisäksi oppilaan tai huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn voi osallistua myös muita oppilashuollon yhteistyötahoja tai oppilaan läheisiä. Ryhmän jäsenillä on lisäksi oikeus pyytää neuvoa oppilaan asiassa tarpeellisiksi katsomiltaan asiantuntijoilta.

Oppilaan sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen koulussa suunnitellaan terveydenhoitajan, luokanopettajan /-valvojan ja mahdollisen osallistuvan koulunkäynninohjaajan kanssa. Oppilaalle laaditaan tarvittaessa lääkehoitosuunnitelma.

Koulun menettelytavat moniammatillisen asiantuntijaryhmän kokoamisessa ja suostumuksen hankkimisessa:

Oppilashuoltokertomuksen laatimisen ja säilyttämisen menettelytavat:

7. Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa

Tiedottaminen ja yhteistyö

Yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista tiedottaminen oppilaille, huoltajille ja yhteistyötahoille:

Oppilaan ja huoltajan osallisuus yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon suunnittelussa:

Millä tavalla koulu edistää oppilaiden ja huoltajien aitoa kohtaamista ja kuulemista oppilaan koulunkäyntiin ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa?

8. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen

Koulut arvioivat oppilashuoltosuunnitelman toteutumista ja päivittävät suunnitelman saadun palautteen perusteella. Koulu laatii oppilashuoltosuunnitelman arvioinnista ja kehittämisestä raportin oppilashuollon ohjausryhmälle.

Oppilashuoltoryhmä vastaa koulun oppilashuollon kehittämisestä sekä keskeisten tulosten tiedottamisesta oppilaille, huoltajille ja tarvittaville yhteistyötahoille.

MUUTA:

Kirjaaminen:

Yksilöllisessä asiantuntijaryhmässä laaditaan aina oppilashuoltokertomus (ryhmän sopima vastuuhenkilö vastaa kirjaamisesta). Oppilas tai huoltaja antaa lomakkeella suostumuksensa asian käsittelyyn ja osallistuneiden tahojen läsnäoloon. Kertomukset tallennetaan sähköiseen oppilashuoltorekisteriin.

Oppilashuoltohenkilöstö kirjaa yksilökohtaisen oppilashuoltotyön säädetysti terveydenhuollon potilaskertomukseen tai kuraattorin asiakaskertomukseen.

Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä laatii kokouksistaan muistion.

Pedagogisen ryhmän ja konsultoivan oppilashuoltoryhmän kokouksista muistiota ei tarvitse kirjata.

Tietojen siirtäminen ja luovuttaminen:

Pääsääntöisesti pyritään saamaan oppilaalta tai huoltajalta lupa tietojen luovuttamiseen. Oppilaan yksilökohtaisessa oppilashuollossa mukana olevilla on kuitenkin aina oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilashuollosta vastaaville viranomaiselle oppilashuollon järjestämisen ja toteuttamisen kannalta välttämättömät tiedot sekä opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot. Oppilaan siirtyessä toiseen kouluun tai koulutusmuotoon oppilashuoltokertomukset voi siirtää oppilaan tai huoltajan suostumuksella. Sen sijaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot tulee siirtää viipymättä tai viimeistään uuden koulutuksen järjestäjän pyynnöstä.

Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen

Henkilötietojen käsittelyssä lähtökohtana on luottamuksellisuus ja yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa. Kun oppilashuoltotyössä käsitellään yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa, asian käsittelyyn voivat osallistua ne oppilaan opetukseen ja oppilashuollon järjestämiseen osallistuvat, joiden tehtäviin oppilaan asian käsittely välittömästi kuuluu. Tällaisia henkilöitä voivat olla rehtori tai koulun johtaja, luokanvalvoja tai oppilaan opettaja, kouluterveydenhoitaja, erityisopettaja, oppilaan kanssa työskentelevä koulunkäyntiavustaja, koulupsykologi, koulukuraattori ja yläluokilla myös opinto-ohjaaja ja tarvittaessa koululääkäri ja lastensuojelun sosiaalityöntekijä.

Ratkaisu asian käsittelyyn osallistuvista tehdään kunkin käsiteltävän asian ja aiheen perusteella erikseen. Oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan kirjallisella suostumuksella tai niin kuin laissa erikseen säädetään oppilaan asian käsittelyyn voi osallistua myös muita tarvittavia tahoja.

Käsiteltäessä yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa oppilashuoltotyössä kirjataan asian vireillepanija, aihe, päätetyt jatkotoimenpiteet ja niiden perustelut, asian käsittelyyn osallistuneet sekä se, mitä tietoja ja kenelle oppilaasta on annettu. Henkilötietojen käsittelystä vastaa rekisterinpitäjänä opetuksen järjestäjä.

Oppilashuoltotyössä käsitellään monia oppilasta ja hänen perhettään koskevia tietoja, jotka ovat lainsäädännön mukaan salassa pidettäviä. Salassapidolla tarkoitetaan asiakirjan pitämistä salassa ja kieltoa ilmaista tieto suullisesti eli vaitiolovelvollisuutta sekä kieltoa käyttää salaista tietoa omaksi eduksi tai toisen vahingoksi. Salassa pidettäviä ovat mm. tiedot oppilaiden ja heidän perheen jäsentensä henkilökohtaisista oloista, kuten elintavoista, vapaa-ajan harrastuksista, perheen elämästä, poliittisesta vakaumuksesta, yksityiselämän piirissä esitetyistä mielipiteistä ja osallistumisesta yhdistystoimintaan, sekä tiedot taloudellisesta asemasta, terveydentilasta ja vammaisuudesta. Salassa pidettäviä ovat myös tiedot tehostetun ja erityisen tuen antamisesta, opetuksesta vapauttamisesta sekä näihin liittyvät asiakirjat ja asiakirjoihin sisältyvät tiedot. Salassa pidettäviä ovat myös oppilashuoltoa koskevat asiakirjat ja niihin sisältyvät tiedot, tiedot oppilaalle suoritetusta psykologisesta testistä tai soveltuvuuskokeesta sekä oppilaan koesuoritukset. Oppilaalle annettavat todistukset ovat julkisia lukuun ottamatta todistuksiin poikkeuksellisesti sisältyvää oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia, joka on salassa pidettävä tieto.

Salassapitovelvollisia ovat rehtori, opettajat, opetusharjoittelijat, koulunkäyntiavustajat, kouluterveydenhuollon edustajat, koulukuraattorit, koulupsykologit sekä opetuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet. Myöskään muut opetuksen järjestäjän palveluksessa olevat henkilöt eivät saa sivullisille ilmaista tietoonsa saamia salassa pidettäviä tietoja eivätkä luovuttaa salassa pidettäviä tietoja sisältäviä asiakirjoja.

Oppilashuoltotyöhön osallistuvilla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle ja perusopetuslain mukaisesta opetuksesta ja toiminnasta vastaavalle viranomaiselle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Tiedon luovuttaja joutuu harkitsemaan esimerkiksi sitä, onko kysymys sellaisesta tiedosta, joka on välttämätön oppilaan tai muiden oppilaiden turvallisuuden varmistamiseksi.

Luovutettava tieto voi koskea muun muassa sellaista oppilaan sairautta, joka tulee ottaa opetustilanteissa huomioon. Vaikka tiedon luovuttamiselle olisikin edellä todettu lain tarkoittama peruste, yhteistyön ja luottamuksen rakentamiseksi ja turvaamiseksi on syytä pyrkiä aina ensisijaisesti hankkimaan huoltajan suostumus salassa pidettävän tiedon luovuttamiseen.

Huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella voidaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja pyytää myös muilta tahoilta. Opetuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta oppilaan opetuksen järjestämiseksi välttämättömät tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiselta, muulta sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajalta sekä terveydenhuollon ammattihenkilöltä.

Jos oppilas siirtyy toisen opetuksen järjestäjän perusopetuslain mukaisesti järjestämään opetukseen tai aamu- tai iltapäivätoimintaan, aikaisemman opetuksen järjestäjän on salassapitosäännösten estämättä viipymättä toimitettava oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uudelle opetuksen järjestäjälle. Uudella opetuksen järjestäjällä on myös pyynnöstä oikeus saada vastaavat tiedot. Salassa pidettäviä tietoja ei voida, ilman huoltajan suostumusta, antaa oppilaan siirtyessä muuhun kuin perusopetuslain mukaiseen opetukseen, esimerkiksi lukioon tai ammatilliseen koulutukseen.