Akaassa hyviä tuloksia hoitoonpääsyn kehittämisessä

Akaassa on valmistauduttu uuden hyvinvointikeskuksen avaamiseen vauhdilla. Uusi hyvinvointikeskus ei ole kuntalaisen kannalta vain uusi, Akaan alueen kolme terveysasemaa yhdistävä rakennus, vaan sosiaali- ja terveyspalveluita tarjoava keskus, jossa vanhoja toimintamalleja tuuletetaan huolella. Tavoite on palvella kuntalaisia entistä paremmin. Nordic Healthcare Groupin (NHG) kanssa toteutetuissa pilottihankkeissa on jo ennakkoon kokeiltu käytännössä uusia toimintamalleja ja luotu moniammatillisia yhteistyörakenteita sosiaali- ja terveyspalveluiden välille.

– Kehityshankkeissa ja pilotoinnissa avainsanoja ovat olleet yhteistyö ja kokeilu. Tärkeintä oli ennakkoluulottomuus: emme odottaneet tietynlaista lopputulosta vaan halusimme testata erilaisia uusia ideoita ja nähdä, millaisiin tuloksiin ne johtavat. Kokeilimme rohkeasti ja se kannatti, kertoo Akaan ja Urjalan kuntien perusturvajohtaja Elina Anttila.

Urjalan terveyskeskuksen pilotti vauhditti vastaanottoajan saamista

Yksi menestyneimmistä kokeiluista oli Urjalan terveyskeskuksessa toteutettu pilottihanke, jossa löydettiin toimiva vastaanottomalli. Tulokset puhuvat puolestaan, sillä vastaanottoajan saaminen terveyskeskuksesta lyheni yli 42 vuorokaudesta alle 7 vuorokauteen vain kahden kuukauden pilotin aikana.

– Vastaanottotoiminnan uudessa tiimimallissa hoitaja ja lääkäri muodostavat tiiviisti yhteistyötä tekevän työparin, jolloin hoitajan rooli kuntalaisen yhteyshenkilönä korostuu. Toimintamallilla saavutetut merkittävästi lyhemmät jonot palvelevat kuntalaisten nopeamman hoidonsaannin lisäksi myös henkilöstön työhyvinvointia, kun työ keskittyy mielekkäämpään asiakastyöhön jonon hallinnan sijaan. Tämän Urjalassa toimivaksi todettu malli laajennetaan uuden hyvinvointikeskuksen myötä myös Akaan kaupungin alueelle, Anttila kertoo.

Aikuissosiaalityön ja perhekeskuksen moniammatillisia toimintamalleja pilotoitiin ennakkoon

Terveyskeskuksen vastaanottotoiminnan lisäksi Akaassa vahvistettiin aikuissosiaalityön asiakasohjauksen käytäntöjä sekä moniammatillista yhteistyötä. Perhekeskuksen puolella taas pilotoitiin moniammatillisia toimintamalleja pelko- ja ahdistusoireiden lasten sekä ensisynnyttäjien tukemiseksi. Piloteissa toimiviksi koettuja käytäntöjä jatketaan uudessa hyvinvointikeskuksessa.

– Hyvinvointikeskuksessa yhdistyvät terveyskeskuspalveluiden lisäksi myös sosiaalipalvelut, jolloin moniammatilliset toimintamallit on tärkeä omaksua ennakkoon ja purkaa aiempia siiloja. Luomme toimintamallia, jossa asiakkaan eteen tehdään kokonaisvaltaista työtä yhteistyössä, eikä häntä luukuteta terveys- ja sosiaalipalveluiden välillä. Myös ennaltaehkäisevä työ, mm. perhekeskuksessa, on avainasemassa, Anttila jatkaa.

Anttila on erittäin tyytyväinen kehityshankkeisiin ja katsoo luottavaisin mielin tulevaa kohti. Ulkopuolisen asiantuntemuksen käyttäminen kehityshankkeissa oli hänestä erinomainen ratkaisu, sillä se varmisti aikataulussa pysymisen sekä toi tekemiseen vauhtia, uusia ideoita laatikon ulkopuolta ja näkemystä palveluiden kokonaisvaltaisesta kehittämisestä.

Tulevaisuudessa Akaassa ja Urjalassa halutaan vahvistaa myös sähköisiä palveluita, jotta ne saadaan vietyä entistä lähemmäs kuntalaista.

– Kuntalaisen ei aina tarvitse tulla meidän luoksemme. Kaiken kehitystyömme lähtökohtana on muutenkin kuntalaisnäkökulma: miten heille saadaan parempaa, nopeampaa, moniammatillisempaa ja laadukkaampaa palvelua, Anttila tiivistää.

Lisätiedot:

Elina Anttila, perusturvajohtaja, Akaan ja Urjalan kunnat, p. 040 335 4270 / elina.anttila@akaa.fi

Antti Alho, senior partner, Nordic healthcare Group (NHG), p. 040 534 6658 / antti.alho@nhg.fi

 

Millaiset olivat kolme pilottihanketta, joissa kokeiltiin vastaanottotoiminnan, aikuissosiaalityön ja perhekeskuksen moniammatillisia toimintamalleja?


Sujuva vastaanottotoiminta ja panostus hoidon tarpeen arviointiin lyhensivät jonot

Sujuvoittamalla vastaanottotoimintaa ja panostamalla hoidon tarpeen arviointiin ajanvaraus- ja määräaikaistarkastusten jonot saatiin purettua ja kuntalaisten hoitoon pääsyä nopeutettiin Urjalan terveyskeskuksessa yli 42 vuorokaudesta alle 7 vuorokauteen vain kahden kuukauden pilotin aikana.

Pilotti rakennettiin jo käytössä olevan omalääkäritoiminnan ympärille, jota tuettiin uudella matalan kynnyksen konsultointimallilla ja sitä tukevilla toimintatavoilla. Esimerkiksi hoitaja-lääkäri-työpari vastaa yhdessä hoitoon hakeutuvien potilaiden ohjauksesta ja hoidon välittömästä käynnistämisestä. Konsultaatiolääkärin tuella helpot ja selkeät tapaukset pystytään hoitamaan nopeasti ja kirjoilta vapautuu aikoja omalääkäreille ohjattavien asiakkaiden hoitoon. ​

– Olin erityisen tyytyväinen siihen, miten meidän henkilöstö on lähtenyt aktiivisesti kehittämään ja ottamaan vastuuta toiminnasta. Viisaus asuu henkilöstössä, sillä he tietävät, mikä toimii ruohonjuuritasolla ja mikä ei. Meille sopi hyvin tällainen lähestyminen, että henkilöstö saa aika vapaasti ja ennakkoluulottomasti lähteä toteuttamaan ideoita eikä jumiuduta liian pitkäksi aikaa suunnitteluvaiheeseen.  Tulokset olivat sellaiset, ettemme voisi olla tyytyväisempiä, kehuu Akaan johtava ylilääkäri Tiina Määttä.

Aikuissosiaalityössä vahvistettiin moniammatillista yhteistyötä ja asiakasohjausta

Aikuissosiaalityön osalta pilotilla tavoiteltiin sujuvampaa asiakasohjausta sekä systemaattisemman moniammatillisen yhteistyön aloittamista. Asiakasohjausta parannettiin sisäisiä käytäntöjä kehittämällä, mm.  aikuissosiaalityön ja päihdetyön tiimit yhdistyivät ja sopivat yhteisistä tiimipalaverikäytännöistä, asiakasohjauksen prosessia selkeytettiin ja päivystyskäytäntöjä uudistettiin. Lisäksi pilotissa kokeiltiin yhteisen sähköisen kalenterin käyttöä ja kiinnitettiin huomiota kirjaamiskäytänteisiin.

Moniammatillista yhteystyötä kehitettiin yli palvelurajojen, mm. muiden sosiaalipalveluiden, terveydenhuollon ja terveydenhuollon sosiaalityön kanssa, jotta yhteisasiakkaiden tilanteesta saataisiin tulevaisuudessa parempi kokonaiskuva. Lisäksi vahvistettiin konsultointia, esimerkiksi keräämällä konsultaatiolistaa eri palvelualueiden ammattilaisista.

– Olimme erittäin tyytyväisiä pilottiin, sillä sitä kautta saimme paljon asioita eteenpäin, kuten asiakasohjauksen selkiytys ja päivystyskäytännöt – myös tiedonkulku parani. Kaikki pilotoidut toimintamallit ovat jääneet käyttöön. Moniammatillisen yhteistyö osalta oli ilo huomata, että yli palvelurajojen oli tahtotilaa tehdä työtä yhteisten asiakkaiden parhaaksi. Henkilöstön innostus on avainasemassa ja nyt tuntuukin, että moniammatillinen yhteistyö on aidosti mahdollista. Piloteissa opimme, että on tärkeää lähteä kokeilemaan pieniäkin asioista, jotka voivatkin olla todella merkityksellisiä. Olemme päässeet pilotin aikana suunnittelemaan systemaattista yhteistyötä ja kevään ja kesän aikana lähdemme kokeilemaan sitä käytännössä, kertoo Akaan aikuisten sosiaalipalveluiden johtava sosiaalityöntekijä Elina Lähteenmäki.

Perhekeskus tukee yhteistyöllä pelko- ja ahdistusoireista kärsiviä lapsia sekä ensisynnyttäjiä

Perhekeskuksen puolella pilotoitiin kahta toimintamallia: pelko- ja ahdistusoireisten lasten moniammatillista tukea sekä varhaista tukea ensisynnyttäjille yhteisellä kotikäynnillä. Lasten pelko- ja ahdistusoireiden pilotissa kuvattiin moniammatillisen toimintamallin eri vaiheet selkeiksi kokonaisuuksiksi ja sovittiin yhdessä mm. kriteeristöstä, tiedonkulkuun liittyvistä asioista ja jatkotoimenpiteistä.  Toimintamallia kehitettiin yhdessä perheiden kanssa ja heidän antaman palautteen pohjalta, jotta lapsia ja perheitä pystyttäisiin tukemaan jatkossa oikea-aikaisesti.

Lisäksi oppilashuollon ja lapsiperhepalveluiden yhteistä tekemistä haluttiin vahvistaa ja löytää uusia toimintamalleja asiakaslähtöisille palveluille. Pilotin ansioista ammattilaisille syntyi parempi ymmärrys lasten ja perheiden sosiaali- ja terveyspalveluiden saumakohteista ja kehittämistarpeista.

Toisen, ensisynnyttäjiin kohdistuvan varhaisen tuen pilotin aikana äitiysneuvolan terveydenhoitaja ja lapsiperhepalveluiden ammattilainen toteuttivat yhteisen kotikäynnin ensisynnyttäjien luona. Yhteisen kotikäynnin tavoitteena on tukea ensisynnyttäjien arjen alkutaivalta ja kertoa perheelle laaja-alaisesti tarjolla olevista palveluista. Kotikäynnin jälkeen, ammattilaiset arvioivat sitä, millä tavalla ensisynnyttäjiä ja heidän perheitä tulisi jatkossa tukea.

– Pilotin tehtävänanto kehittää perhekeskusta oli todella laaja, sillä perhekeskusta ei määritelmällisesti tai toiminnallisesti ollut vielä Akaassa olemassa. Toivomme, että pilotin tuloksena asiakasprosessit ovat selkiytyneet niin asiakkaille kuin työntekijöillekin, ja asiakkaat saavat oikea-aikaisemmin palveluita juuri sillä hetkellä tarvitsemaltaan asiantuntijalta. Moniammatillisesti töitä tehden asiakasta ei siirrettä paikasta toiseen, vaan hänen tukeaan tai hoitoaan jatketaan yhdessä. Piloteissa huomasimme, että kehittämisen ei tarvitse olla ryppyotsaista, vaan on hyvä muistaa iloita oppimisesta ja asioiden uudenlaisesta tarkastelusta. Kun luodaan uutta, kukaan ei oikeasti tiedä, miten ajatukset konkretisoituvat, ja pilotit ovatkin hyvä keino testata ajatuksia käytännössä. Kehittäminen ei myöskään tarkoita sitä, että se, mitä ja miten olemme tällä hetkellä tehneet, olisi väärää tai huonoa – joskus vaan aika ympärillämme tuo meille uusia vaatimuksia ja haasteita ja niihin on hyvä tarttua, kiteyttää Akaan johtava sosiaalityöntekijä Teija Virtanen.