Kouluverkkouudistusta koskevia kysymyksiä saapui kaupungille kirjallisesti ennen 10.5.2023 järjestettyä kuulemistilaisuutta. Kysymyksiin on vastattu alla.
Tavallisesta kansalaisesta tuntuu hullulta, että valtava koulu rakennettaisiin keskelle rauhallista omakotitaloaluetta. Miten on tässä tapauksessa ajatuksissa hoitaa liikenne, joka kasvaa merkittävästi lähes ihmisten etu- ja takapihoilla ja tietysti meteli mikä valitettavasti jatkuu myös iltaisin ja viikonloppuisin sekä kesällä? Miten käy sen pienenkin jäljellä olevan metsän ja luonnon joka on monille asukkaille tärkeä, jotka ovat alueen kodilleen valinneet?
Liikenneyhteydet Temppelitietä pitkin ovat lähtökohtaisesti hyvät ja esim. tontin sisällä saattoliikenteen ja pysäköinnin osalta niiden toimivuutta ratkotaan osana hankesuunnittelua. Rakennuspaikoilla on riittävästi tilaa huomioida toimintojen sijoittelua siten, että ihan asuinkiinteistöjen rajoille ei ole tarve sijoittaa esim. parkkitiloja tai muuta merkittävää melua aiheuttavaa. Meluhaittoja pystytään torjumaan myös pihan suunnitteluratkaisuilla, esim. meluaidat. Rakentamisen vaikutuksia viheralueisiin on nostettu selvityksessä esiin päätöksentekoa varten.
Kuinka pitkälle on meidän suunnitelmamme kaupungin kasvusuunnista tehty, kun väestötilastot ovat materiaalissa 2040 luvulle asti?
Kaupungin maakäytön suunnittelua ohjaa maakuntakaava ja siitä johdettu yleiskaava. Yleiskaavaa ollaan parhaillaan uudistamassa. Yleiskaavan suunnittelujänne on 15-20 vuotta. Toki suunnittelussa pyritään varautumaan myös pitemmän aikavälin aluevaraustarpeisiin.
Millä aikajänteellä nyt suunnitellut uudet pientaloalueet tullaan toteuttamaan? Mikä on alueiden pientalotonttien lukumäärä ja millä käyttöasteella oletamme niiden täyttyvän?
Uudessakylässä on tonttivarantoa noin 3-5 vuoden tarpeisiin. Sitten tonttiluovutuksia aletaan toteuttamaan niin sanotun Hinkan alueelta. Sieltä saataneen noin 5-7 vuoden omakotitonttivaranto. Saman aikaisesti, osittain riippuen kouluverkkoratkaisusta, sekä yleiskaavan aluevarauksiin tukeutuen, tehdään maanhankintaa ja varautumista seuraavalle uudelle alueelle. Tässä yhteydessä on hyvä mainita, että kaupungilla on kerrostalo- ja rivitalotonttivarantoa kohtuullisen runsaasti rakentamatta. Nämä tontit sijoittuvat hyville sijainneille kaupunkirakenteessa ja siksi niiden toteuttamista myös on tutkittava.
Onko tilojen käyttömahdollisuuksia mietitty muuhunkin kuin opetuskäyttöön, jos väestöennusteet pitävät paikkansa ja lasten määrä pienenee huomattavasti ja taasen ikääntyvien ihmisten määrä kasvaa?
Tilojen käyttömahdollisuutta eri kouluasteiden (ala- ja yläkoulu sekä lukio) välillä on mietitty suhteessa lapsimäärien kehitykseen. Lasten määrän pieneneminen on otettu huomioon jo koulujen mitoituksessa, ja lapsimäärät eivät enää 2020-luvun loppupuoliskon jälkeen laske aiempaan tahtiin. Ei ole odotettavissa, että koulutoiminnalta vapautuu merkittävästi tilaa muuhun käyttöön.
Onko kaupungin strategiassa mietitty, miten estämme väestörakenteen kallistumisen ikääntyneisiin ihmisiin ja pidämme yllä monipuolisen asukasrakenteen?
Akaan kaupungin tavoitteena on pitää positiivinen muuttoliike ja sitä kautta pitää väestörakenne tasaisena.
Mikä tilastoissa ja meidän arvioissamme lasten määrän suhteen meni pieleen, että niin Kylmäkosken kuin Viialan koulut ovat alkujaan liian pieniä ja että emme pysty tarjoamaan varhaiskasvatuspaikkaa kaikille?
Odotettua suurempi nettomuutto on todennäköisesti yksi tekijöistä. Ennusteet muuttokäyttäytymisestä on huomioitu tämän vaiheen valmistelussa.
Pystymmekö estämään saman tilanteen tulevaisuudessa, ilman että investoimme turhiin tiloihin etukäteen?
Kaikki väestönkehitykseen vaikuttavat tekijät on pyritty huomioimaan mahdollisimman tarkasti. Olennainen toimenpide riskin ehkäisemiseen on lapsimäärien kehityksen aktiivinen seuranta ja tarvittavien säätöjen tekeminen oppilaaksiottoalueisiin ennakoivasti. Kokonaisuutena kouluverkossa on riittävästi tilapaikkoja ja myös kasvun varaa. Maankäytössä on syytä joka tapauksessa huomioida rakennusten laajennusmahdollisuudet.
Minkä kokoisella kasvunvaralla suunniteltiin Kylmäkosken koulu ja Viialan yhteiskoulu? Onko nyt Toijalan uusissa kouluissa varattu sama kasvunvara?
Viialan yhteiskoulun hankesuunnitteluvaiheessa ollut ennuste lapsimääristä vuodelle 2023 oli n. 650 lasta, koulu on mitoitettu 750 lapselle. Toijalan alakoulujen ja Sontulan koulun osalta yhteensä ennuste alakoululaisten määrästä on 611 lasta ja mitoitus 711 tilapaikkaa. Alakoululaisten määrä on ennustettu tasaantuvan tälle tasolle. Yläkoulun ja lukion osalta määrät laskevat merkittävästi vielä tilojen valmistamisen jälkeen, joten riskiä tilojen ahtaudesta ei pitäisi olla.
Millä varmistamme, ettei uusissa kouluissa aloittavat lapset joudu kuitenkin väistötiloihin?
Esitettyyn kehitysskenaarioon ei lähtökohtaisesti sisälly väistötilatarpeita, vaan vanhoista tiloista muutetaan suoraan uusiin. Vanhojen kohteiden ylläpito vaatii erityishuomiota tulevien vuosien ajan olosuhteiden ylläpitämiseksi.
Muuttaako mahdollinen koulujen sijoittaminen muualle kuin Lastumäkeen liikenne virtoja niin, että se vaikuttaa kaavailtuihin liikenneympyröihin Kurisjärventiellä?
Rautatie jakaa Toijalan kaupunginosaa merkittävällä tavalla ja ohjaa liikenteen muutamalle ylitys- ja alituskohdalle. Tästä seuraa liikenteen keskittymisen muutamalle pääsuunnalle ja aiheuttaa tiettyihin risteyksiin ruuhkatilanteita. Liikenneympyröiden tarvetta arvioitaessa tulee muistaa ympyröiden risteysturvallisuutta lisäävä vaikutus etenkin niissä kohdissa missä on paljon kevyttäliikennettä.
Kuinka niiden alueiden veto- ja pitovoimaan panostetaan, jotka sijaitsevat nyt sivussa uusista kouluista?
Akaan kaupungin tulee pyrkiä tarjoamaan monipuolisia ja -muotoisia asumisvaihtoehtoja jotta kaupunki pysyy muuttovoittokuntana. Siksi haja-asutusalueiden asumistarjonta tärkeää Akaalle. Rakentamislain uudistuksen yhteydessä joudutaan rakennusjärjestys uudistamaan ja siinä yhteydessä voidaan tarkastella haja-asutusalueiden rakentamiseen liittyviä määräyksiä.
Panostaako kaupunki vain uusiorakentamiseen ja sen houkuttelevuuteen?
Selvityksessä on tarkasteltu aiemmissa vaiheissa myös korjausvaihtoehtoja, jotka on valtuustoryhmien kannanottojen perusteella suljettu pois jatkovalmistelusta.
Miksi laskelmista uupuu elinkaarikustannusten arviointi, joka oli ykkösvaiheessa mukana?
Käytettyjen elinkaarilaskentamenettelyjen tarkoitus on ollut osoittaa rakennusten eri elinkaaren vaiheesta ja laajuuksista johtuvat ennakoitujen elinkaarikustannusten erot. Pelkkien uudisrakennusten tapauksessa elinkaarikustannusten erot ovat vähäiset ja pääpiirteittäin linjassa investointikustannusten kanssa. Elinkaarikustannukset lasketaan päätöksentekoa varten.
Onko eri osapuolia joihin kouluverkkoratkaisu vaikuttaa osallistettu tai kuultu? Niin Nappilan jatkovaiheessa kuin tässä selvitystyön kakkosvaiheessa? Jos on, niin ketä ja milloin ja miksi se ei näy missään dokumentaatiossa?
Kouluverkkoselvitysvaiheessa valmistelu on pääosin tehty viranhaltijoiden ja koulun henkilökunnan kesken. Hankesuunnitteluvaihe on vaihe, jossa laajamittaisempi osallistaminen tehdään. Nappilan osalta hankesuunnittelussa on osallistettu koulun henkilöstöä ja laajasti teknisiin ratkaisuihin vaikuttavia tahoja.
Ratkaisuja pohditaan pitkälti alakoulu edellä. Vaikka materiaalissa maininta, ettei koulun sijoittaminen muuta huomattavasti yläkoululaisten koulumatkaa, saisiko tuon ihan vastaavina lukuina ja kuvaajana, kuten alakoululaisten kanssa on tehty?
Tarkastelu täydennetään tältä osin ennen päätöksentekoa.
Mikä on koulukyytien arvioitu tarpeen ja kustannusten muutos eri vaihtoehdoissa?
Kuinka 0-2 luokkalaisten kyytirajan muutosaloite 2 kilometriin aiheuttaa kustannusten kasvua eri vaihtoehdoissa?
Koulukuljetustarpeet vaihtelevat vuosittain myös mm. kaupungin sisäisen muuttoliikkeen vuoksi. Välimatkoja ja kouluverkkoratkaisun tuottavia mahdollisia kuljetustarpeita pyritään huomioimaan ja ennen kaikkea minimoimaan. Tavoite on liikkuva lapsi ja nuori, sekä helpon ja turvallisen liikkumisen mahdollisuuden takaaminen jokaisen koulupäivään.
Kuinka paljon kaikkinensa tämä valmistelu työ on nyt 5 vuoden aikana tullut kustantamaan? Konsulttikustannuksista ainakin on luvut tiedossa? Löytyykö kaupungilta jostain kaikkien konsulttien osuudet? Kuinka paljon kyseinen valmistelutyö on hidastanut muuten operatiivista toimintaa perusopetuksen päätännänteossa ja valmisteluissa? Kun saamme kouluverkkoselvityksen maalin, nopeutuuko esimerkiksi aloitteiden valmistelu kunnassamme?
Kuntakentällä tilanne tulee olemaan kovin tiukka. Emme myöskään halua rakentaa meille liikaa tiloja. Muuttoliike on positiivinen ongelma. Ennusteissa pyritty tekemään kaikki mikä on mahdollista. Palveluverkon uudistaminen työllistää hlökuntaa valtavasti kaikilla toimintoalueilla. Periaatelinjausten tehtyä päästään toimeenpanovaiheeseen. Odotamme, että pääsemme keskittymään taas perustehtävään.
Kuinka parannamme prosessia tulevaisuudessa, ettemme tuhlaa aikaa ja rahaa tällä tavalla esimerkiksi varhaiskasvatusselvityksen yhteydessä?
Olemassa olevien kohteiden kuntotilanne on oleellista selvittää kattavasti heti selvityksen alussa. Toijalan yhteiskoulun korjaus- ja laajennustarkastelut veivät paljon aikaa ennen kuin kohteen kunto kokonaisuudessaan saatiin selville. Myös lapsimäärätarkastelut ja alueelliset painotukset olisi ollut syytä selvittää tarkemmin aikaisemmassa vaiheessa, jotta uusilta mitoitustarkasteluilta olisi vältytty.
Kuinka itse arvioitte valmistelutyön etenemistä, kustannuksia sekä lopputulosta?
Prosessi on ollut pitkäkestoinen ja mahdollisuus suoraviivaisempaankin etenemiseen olisi ollut edellä esitetyin toimin. Kuitenkin kouluratkaisuissa on saatu aikaan merkittävää edistymistä viime vuosina niin Viialan kuin pohjoisen Toijalan osalta.
Materiaalissa on suuntaa antavia lukuja tulevista ryhmäkoosta. Koska nämä päätetään ja toimivat pohjana luokkien ja opetuksen suunnittelussa?
Tämän hetkisillä tiedoilla koulujen rakentamisen myötä ryhmäkokojen kohdalta oppilasmäärät asettuvat kohtuullisiin kokoihin.
Odotammeko, että aika korjaa uusilla tiloilla ja pienentyvällä oppilasmäärällä nykyiset suurluokat?
Lapsimäärien kehitys ja esitetyt tilaratkaisut ohjaavat itsessään alakoulun ryhmäkokoja 20 – 25 lapsen kokoluokkaan. Yläkoulussa opetettavien ryhmien määrä on enemmän sidoksissa opetusresursseihin, joka on käsiteltävä erikseen poliittisesti.
Kuinka pidämme huolen, että luokkakokomme ovat alakoulussa 25 lapsen luokkaa, vaikka 32 lapsen luokat ovat sallittuja? Ei pelkästään keskiarvollisesti vaan myös ihan käytännössä? Onko meillä riittävästi resursoitu suurten luokkien toiminnan turvaamiseksi, kunnes saamme päätöksen järkevämmistä (lue pienemmistä) luokkakoosta?
Lapsimäärien kehitystä ennakoimalla ja reagoimalla kehityssuuntaan oppilaaksiottoalueilla ja koulukyytijärjestelyillä.
Miksi kaikkien nykyisten koulujen suositellut akuutit korjaukset ovat vain pääosin tehty? Sivu 5 Toijalan Kouluverkkouudistus kuntalaiskuuleminen. Mitä on vielä tekemättä?
Kaikista korjauksista ei löydy kaupungilta tietoa / dokumentaatio, joten sitä, onko kaikki korjaukset tehty, ei ole pystytty varmistamaan. Kaikki suositellut korjaukset eivät myöskään ole olosuhteiden kannalta relevantteja. Kaupunkia on suositeltu kartoittamaan tilanne vielä uudelleen kuntotutkimukset laatineiden tahojen kanssa.
Onko näistä tarvittavista toimenpiteistä dokumentaatiota, suunnitelmat niiden korjaamisesta ja toteutusaikataulu?
Osana selvitystä on suositeltu suunnitelman laadintaa.
’Kaikkien kohteiden sisäilmatilanne on säännöllisesti sisäilmatyöryhmän seurannassa.’ Sivu 4 Toijalan Kouluverkkouudistus kuntalaiskuuleminen. Raporttien päivämäärien perusteella, koskee vain osaa Toijalan kouluista. Miksi?
Tekniset korjaukset: tekemättömiä on lattian avaukset, korjaukset ovat niin laajoja, että ovat odottaneet kouluverkkotyön valmistumista, ei ole ollut piittaamattomuutta. Tehtyjen korjausten dokumentaatio katoaa, joten tässä on parantamisen paikka.
Pitäisikö edes dokumentoidusti seurata vanhojen löydösten korjausten etenemistä?
Pitäisi.
Asemanseudun hybridimalli
Onko näistä suunnitelmista mitään dokumentaatiota? Onko kyseisestä mallista tehty jo päätöksiä?
Miten toteutetaan? Kuka toteuttaa?
Lukion lisäksi onko muita kaupungin tiloja, esim. kirjasto, kaupungintalo, tulossa tuonne?
Materiaalin perusteella emme rakenna itse, vaan olemme vuokralla?
Kenelle vuokra maksetaan? Onko arvioitu vuokrakustannus mille aikavälille? Meillä on laskelmat, että tuo on kannattavaa vs. itse rakentaminen?
Siirtyykö lopullinen päätös lukion tekemisestä/tilojen vuokraamisesta omaksi päätökseksi tulevaisuuteen jos se toteutetaan omana ratkaisunaan?
Onko mitään arvioita tämän aikataulusta?
Aseman seudun osalta on tehty alustavia yleistasoisia ideasuunnitelmia ja laskentaa. Varsinainen alueen suunnitteluprosessi käynnistyy tuleva syksyn aikana kuntalaisten osallistamisella ja ideoiden keräämisellä.
Tarkemmat kustannusvaikutukset jne. tiedot tarkentuvat kun selviää mitä toimintoja kaupungin osalta alueelle on sijoittumassa ja mikä kaupungin kokonaistilatarve. Lisäksi alueelle on suunniteltu asumista ja kaupallisia palveluja joiden määrä tullee vaikuttamaan alueen rakentumisen kokonaiskustannuksiin.
Pohjois-Toijalan kuulemisen yhteydessä esitettyjä kysymyksiä
”Kun koulun rakentamisen suunnittelu käynnistyy, on mahdollista järjestää tilaisuuksia/työpajoja/kyselyjä tms.,
joissa kuntalaisilla on mahdollista tuoda esiin näkemyksiään suunnittelussa huomioitavista seikoista.” Miksi näin ei toimittu, ei Nappilan hankesuunnittelun yhteydessä eikä tämän kakkosvaiheen valmistelussa?
Hankesuunnitteluvaihe on tyypillisesti soveltuvin vaihe tällaisten kuulemistilaisuuksien järjestämiseen, kun käsiteltävä aihepiiri ratkaisun osalta on rajautunut. Näkökulma on syytä huomioida tulevissa hankesuunnitteluvaiheissa.
Onko Terkkarin tontin ’Hyvät liikenneyhteydet, sijainti yhden pääväylistä varressa’ merkitys todella arvioitu, kun ainakin Pappila, Lentilä ja Rautala kulkevat todennäköisesti pieniä asuinkatuja pitkin?
Kirjaus koskee montaa autoliikenteeseen liittyvää näkökulmaa, kuten henkilökuntaa, huoltoa, koulukyytejä saattoliikennettä. Oleellista kirjauksessa oli vertailu nykyisen Nahkialan koulun alueelle rakentamiseen, jossa katuverkko on selkeästi heikompi.
Tähän ei selkeästi otettu kantaa kaavoituksessa, eikä missään muuallakaan? Kuinka koulutie turvataan myös siinä tapauksessa, että Junkkarin ja/tai Pätsiniemen lapset tulevat Nappilaan?
Koulureiteistä tehdään erillinen selvitys, jossa kartoitetaan mahdolliset vaaranpaikat. Suunnittelussa on pyritty esittämään määrärahavaraukset toimenpiteille, joilla näitä vaaranpaikkoja lähdetään parantamaan.
Tässä työssä voidaan haastaa myös koululaiset ja heidän vanhemmat tuottamaan tietoa suunnittelun tueksi.
Sisäliikuntatilojen määrä laskee uudistuksessa huomattavasti Toijalan alueella, vaikka pinta-ala olisikin lähes vastaava. Kuinka takaamme kunnassa tasapuolisen kohtelun lasten ja nuorten liikunnalle, kun sisätilojen tarve on käytännössä kasvanut?
Liikuntatilojen toteuttaminen isompina hallikokonaisuuksina sekä mahdollisuudet jakaa tiloja eri tavoin lohkoihin luo myös käyttöön joustavuutta verrattuna nykyisiin pieniin saleihin (esim. AYK alle 300 m2). Urheiluseurojen toimintaa ajatellen on syytä huomioida myös Akaa Areenan laajat sisäliikuntapuitteet.
Onko tässä yhteydessä selvitetty nykyisten salien todellinen käyttöaste ja pystytäänkö samainen harrasteryhmien määrä oikeasti sijoittamaan väheneviin tiloihin?
Liikuntatilojen osalta selvitystä jatketaan vielä, kun Monitoimihallin kuntotilanne ja sen edellyttämät toimet selviävät.
Lähiliikuntapaikat ovat olleet aina koulujemme yhteydessä, nyt kun koulujen määrä vähenee, niin kuinka huolehdimme lähiliikuntapaikoista eri alueilla?
Lähiliikuntapaikkoja, puistoja ja virkistysalueita pyritään kaavoituksessa turvaamaan ja lisäämään. Lisäksi pyritään olemassa olevien lähiliikunta-alueiden varustelua ja ylläpitoa mahdollisuuksien mukaan parantamaan.
Tästä esimerkkinä voisi mainita Nahkialanjärven ympäristön kehittämishanke ja Vuoritien poispuolen pyöräilylle varattu alue.
Keskittyykö lapsille ja nuorille suunnatut liikuntapaikat tulevaisuudessa uusien koulujen läheisyyteen?
Mahdollisesti osittain, mutta Lastumäen ja urheilukentän alue todennäköisesti tulevat joka tapauksessa säilyttämään asemansa liikuntapaikkoja sisältävinä ympäristöinä.
Kuinka kouluverkkouudistus vaikuttaa tekeillä olevaan varhaiskasvatusverkon uudistukseen?
Toisessa vaiheessa käsittelyssä olevalle alueelle ei kohdistu lähivuosien merkittäviä investointitarpeita varhaiskasvatusverkkoon. Nahkialassa terveysaseman tontille on varattu tilaa myös päiväkodin mahdolliseen rakentamiseen. Varhaiskasvatusverkon käsittelyä jatketaan kouluverkon päätösten jälkeen, jolloin yhteensovitettaviin asioihin pystytään reagoimaan koulutilojen hankesuunnitteluvaiheessa.
Miksi tuo varhaiskasvatusverkko valmistelu on vieläkin salaisempaa ja vähemmän dokumentoitua kuin kuin tämä kouluverkkoselvitystyö?
Valmistelu on ollut tauolla, ja jatkuu kesän aikana, kun kouluverkkoon liittyvät merkittävät kysymykset ovat ratkenneet tai ratkeavat.
Voisimmeko yhtenäistää Pohjois-Toijalan uuden koulun nimen käytön eri lähteissä?
Riippuen materiaalista puhutaan Nappilasta, Pohjois-Toijalan alakoulusta, pientenkoulusta, uudesta Toijalan alakoulusta ja viimeisimpänä Uudesta Nahkialan koulusta.
Tullaan yhtenäistämään.
Onko Pohjois-Toijalan kouluverkkouudistuksen päätös nyt realisoitunut tuohon vanhan terveyskeskuksen tontille rakennettavaksi uudeksi kouluksi?
Oliko hankesuunnitelman hyväksyminen päätös tuon uuden koulun sijoittamispaikasta, vaikka silloin ei vielä ollut museoviraston kanta ihan selvä?
Voisiko kaupunki parantaa tiedottamista tilanteissa, joissa päätös on sisältänyt vaihtoehtoja ja yksi vaihtoehdoista on päätynyt täytäntöön?
Koulun KVR-urakoitsijahankinnan tarjoukset toteutuksesta terveysaseman tontille on juuri saatu. Toteutuspäätös tehdään tarjousten perusteella. Eli päätös ei ole vielä realisoitunut.
Mikä on sivistysjohtajan ja opetuspäällikön toimenkuvien ero? Millaisista asioista kumpikin nyt päättää, millaisia asioita he valmistelevat? Missä asioissa kannattaa olla kuhunkin yhteydessä?
Sivistysjohtaja on opetuspäällikön esihenkilö. Sivistysjohtaja valmistelee hyvinvointilautakunnan asiat ja sivistysjohtaja ja opetuspäällikkö valmistelee sivistyslautakunnan asiat, tällä hetkellä sivistyslautakunnan asiat valmistellaan vielä pääosin yhdessä, riippuen asiasisällöstä ja aihepiiristä. Hallintosääntöön on vielä kirjaamatta tehtävänjakoa. Opetuspäällikkö vastaa kokonaisuutena opetuspalveluista.
Eihän 2015 – 2021 syntyneiden materiaali riko GPDR määräyksiä, kun tuossa tarkasti identifioidaan perheet, joilla on pieniä lapsia. Pelkkä ’heat map’ alueista tuottaisi saman informaation ilman yksilöimistä.
Käsityksemme mukaan materiaalimme ei riko GPDR-määräyksiä. Nämä ovat väestötietojärjestelmän mukaisia tietoja.
Julkisuuslain mukaan viranomaisella on tiedonantovelvollisuus myös keskeneräisissä asioissa (pykälä 19) ja velvollisuus tuottaa ja jakaa tietoa (pykälä 20). Koetteko suoriutuneen näistä asioista kouluverkkoselvityksen yhteydessä, kuinka hyvin? Onko tarkoitus parantaa tätä esimerkiksi varhaiskasvatusverkon selvitystyössä?
Pyrimme kiinnittämään jatkossa erityistä huomiota ulospäin tapahtuvaan viestintään varhaiskasvatuksen palveluverkon uudistuksen eri vaiheista.
Voisitteko avata enemmän näiden rakennustoimikuntien toimintaa? Sen tavoitteita ja edistymistä. Nykyinen pöytäkirja perusteinen tiedonjakaminen on melko suppeaa.
Rakenustoimikunnan tehtävät on määritetty kaupunginhallituksessa. Pöytäkirjaan kirjataan luonnollisesti vain päätökset ja mahdolliset muutosesitykset ja äänestykset. Tiedonkulkuun pyrimme panostamaan sisäisen ja ulkoisen viestinnän menetelmin valmistelun eri vaiheissa.
Kuinka paljon kaikkinensa tämä valmistelu työ on nyt 5 vuoden aikana tullut kustantamaan? Konsulttikustannuksista ainakin on luvut tiedossa? Löytyykö kaupungilta jostain kaikkien konsulttien osuudet?
Kysymyksestä ei käy ilmi mitä kustannuksia kysymyksellä tarkoitetaan. Kouluverkon uudistamisen valmistelussa käytetään monenlaisia ostopalveluita prosessin eri vaiheissa. Hyvin usein palvelut ovat erilaisia asiantuntija/analyysi- palveluita mutta ostopalveluita käytetään myös selvitysten tekemisessä (kuntotutkimukset ja kartoitukset, suunnittelu yms). Ulkopuolisen konsultin käyttämiseen kouluverkon uudistamisessa on usein päädytty, koska kaupungilta ei löydy riittävää resurssia ja osaamista tähän työhön. Lisäksi ostopalvelun käytön avulla asiaan saadaan myös ulkopuolinen näkökulma. Konsulteilla on usein laaja kokemus vastaavista hankkeista eri puolilta Suomea. Luvut löytyvät mutta niiden selvittäminen viiden vuoden aikaväliltä vie aikaa.
Kuinka parannamme näin isojen ja pitkien valmistelujen tiedottamista ja dokumentointia? Esimerkiksi asiasta jaettaisiin tietoa hyvissä ajoin.
Pyrimme kiinnittämään jatkossa huomiota tiedottamisen parantamiseen prosessin eri vaiheissa. Mielellään myös otamme vastaan ideoita ja parantamisehdotuksia sen osalta.
Oppilaanottoalueista: tämä työ olisi pitänyt jo tehdä ensimmäisen vaiheen aikana, jotta seuraavaa kysymystä ei olisi ollut tarve esittää. Onhan nyt huomioitu, että alueen sisällä tehtävät yksilölliset ohjaukset toiseen kouluun vaikuttavat mahdollisesti lapsen sosiaaliseen asemaan ja ystävyyssuhteisiin? Millä kriteereillä valinta tehdään?
Lähtökohtaisesti oppilaan opetus järjestetään oppilaaksiottoalueen mukaisessa koulussa. Mikäli on lapsen edun mukaista järjestää lapsen opetus jossakin toisessa koulussa kuin ensisijaisessa koulussa, voidaan näin tehdä. Näissä tapauksissa toimitaan yhteistyössä huoltajien kanssa.
Lapsivaikutusten arviointia ei ole taidettu tehdä tähän kakkosvaiheen yhteyteen, koskien koko Toijalan kouluverkkouudistusta? Miksi?
Unicefin Lapsiystävällinen kunta –malli on tuttu toimintamalli. Akaan valtuusto on päättänyt, että kaupunki hakee mukaan Lapsiystävällinen kunta –toimintamalliin vuoden 2023 aikana. Kehittämisprosessi kestää 2-4 vuotta, jonka jälkeen Unicef voi myöntää Lapsiystävällinen kunta –tunnustuksen, mikäli kehittämistyö on edennyt mallin kriteerien mukaisesti.
Voisitteko avata enemmän kouluverkkotyöryhmän toimintaa? Heidän toiminnastaan ei ole edes pöytäkirjoja.
Kouluverkkotyöryhmään kuuluvat nimetyt luottamushenkilöt ja viranhaltijavalmistelijat. Lisäksi mukana on ollut rakentamisen asiantuntijakonsultti.
