Sijainti ja palvelut
1) Yksi vahvimmin esillä olleista sijaintivaihtoehdoista on Lastumäki. Jos Etelä-Toijalan alakoulu sijoittuisi Lastumäkeen, olisivat Toijalan alakoulut 1,2km sisällä toisistaan (tuleva uusi Nahkialan koulu ja Etelä-Toijalan koulu), ja samalla kaikki kaupungin sisäliikuntatilat olivat vastaavissa paikoissa. Miten tämä edistäisi palvelujen saavutettavuutta erityisesti pienimpien lasten osalta, ja miten se tukisi Toijalan kehitystä? Ja olisiko ylipäänsä mitenkään järkevää sijoittaa Toijalan kokoisen alueen alakoulut näin lähelle toisiaan?
Lastumäen ratkaisu on hyvien liikenneyhteyksien päässä. Koulumatkatarkastelussa vaihteluvälit eivät ole merkittävät, mutta Pätsiniemen sijainnissa erityisesti pienten lasten kulkuyhteydet ovat lyhyimmät. Kaikissa vaihtoehdoissa on hyvät ja huonot puolet.
2) Jos koulu sijoitettaisiin Lastumäkeen, kärsisivät useat harrastusmahdollisuudet, koska sekä skeittiparkki, kirjasto että osa frisbeegolf-radasta täytyisi purkaa. Mihin nämä sijoitettaisiin tulevaisuudessa, ja miten niiden uudelleen rakentamisesta aiheutuvat kustannukset on huomioitu vaihtoehdon 1A kustannusarviossa?
Skeittiparkki säilyy tontilla kummassakin Lastumäen tontinkäyttövaihtoehdossa ja on huomioitu kustannusarvioissa. Frisbeegolfkenttää ei ole huomioitu, mutta suunnitelmissa frisbeegolfrata voidaan säilyttää alueella. Kirjaston purku on välttämätön vain tontinkäyttövaihtoehdossa, jossa koulu sijoitetaan tontin pohjoisosaan. Kirjastorakennus alkaa olemaan myös elinkaarensa loppupuolella, joten jotain toimenpiteitä sille olisi tehtävä lähivuosina. Välillisiä kustannuksia, kuten kirjastohankkeen (poislukien purkukustannukset) ei ole huomioitu kouluverkkoselvityksessä. Myös potentiaalinen tulevan kirjaston sijainti on harkittava ja sijoitus mahdollisesti asemanseudulla. Nyt tehdään koulun sijaintipaikkapäätöstä. Sijaintipaikan valinnan jälkeen tehdään tarkempi tarve- ja hankesuunnittelu, jossa valittua ratkaisua jatkojalostetaan.
3) Onko lahjoitetut maat tuoneet uusia mahdollisuuksia koulu- ja/tai varhaiskasvatustilojen sijoitukseen huomioiden tuleva kahden vuoden esikoulu?
Lahjoitettu maa-alue mahdollistaa osaltaan erilaisia tontinkäyttövaihtoehtoja Lastumäessä. Alueen käyttötapauksiksi on tässä selvityksessä tunnistettu ainakin pysäköintipaikat ja vaihtoehdossa Lastumäki, Etelä tarvittavan väistötilaratkaisun sijoittaminen. Nyt tehdään koulun sijaintipaikkapäätöstä. Sijaintipaikan valinnan jälkeen tehdään tarkempi tarve- ja hankesuunnittelu, jossa valittua ratkaisua jatkojalostetaan.
4) Kaupunki teki kyselyn Arvo Ylpön koulun ja Yhteiskoulun opettajistolle yhtenäiskoulu vs. erilliset ala- ja yläasteet. Käsittääkseni kaikki opettajat olivat erillisten koulujen kannalla. Eikö tälle työntekijöiden mielipiteelle kannata antaa huomiota päätöstä tehdessä?
Yhtenäiskoulu tuo opetuksen ja toiminnan kannalta synergiaetuja niin opetus- kuin ohjausresurssinkin näkökulmista. Henkilökunnan näkökulmat ovat arvokkaita. Yksikkö voi olla myös yhteinen, mutta rakennusteknisin ratkaisuun voisi olla mahdollista jäsentää opetuksen eri ikäluokat ja toiminnot rakennuksen eri siipiin tai soluihin. Toimintakulttuuria rakennetaan hankkeen joka vaiheessa yhdessä käyttäjien kanssa. Lopullisesti sijoituspaikkaratkaisun tekee kaupunginvaltuutetut.
Liikennesuunnitelma ja liikenneturvallisuus
5) Kaikki esitetyt sijaintivaihtoehdot edellyttävät parannuksia liikenneverkostoon. Kouluverkkouudistuksen ensimmäisessä vaiheessa luvattiin, että oppilaiden turvallinen liikkuminen huomioitaisiin asemakaavoituksen yhteydessä, mutta asemakaavassa rajauduttiin kuitenkin tarkastelemaan liikkumisen turvallisuutta vain kaava-alueen sisällä (viitaten kysymykseen numero 41 dokumentissa ”Vastauksia kuntalaisten kuulemistilaisuuden kysymyksiin 7.10.2021”). Miten toisessa vaiheessa varmistetaan ettei sama toistu?
6) Asemakaavatyössä tarkasteltava alue tulee rajata. Liikenneverkon tarkastelua tehdään nimetyn työryhmän toimesta. Liikenneverkoston kehittämisen suunnittelu voidaan liittää esimerkiksi osaksi koulun hankesuunnittelua, tai ainakin määritellä koulun ja oppilaiden tarpeet turvallisuusnäkökulmasta liikenneverkolle, jolloin erillisenä hankkeena tehdään liikenneverkon parannukset.
7) Onko liikennetarkastelun osana tarkoitus tuottaa vielä tarkastelu, joka ottaa kantaa saattoliikenteen ja jalankulku- ja pyöräilyliikenteen risteämiseen tai koulun ympäristön liikenteeseen.
Liikenneturvallisuus ja tarkempi eri liikennetyyppien reittien tarkastelu koulun lähiympäristössä tarkastellaan, ja niiden osalta tavoitteet määritellään rakentamispaikan valinnan jälkeen seuraavissa hankevaiheissa, osana hankkeen tarveselvitystä / hankesuunnitelmaa. Tätä työtä suorittaa erikseen nimetty työryhmä.
8) Onko saattoliikenteen alueisiin suunniteltu myös lyhytaikainen pysäköinti mm. eskarioppilaiden saattamiseksi?
Saattoliikenne on huomioitu sekä luonnosteltu vaihtoehtoihin alustavasti tontinkäyttösuunnittelun avuksi. Nyt tehdään koulun sijaintipaikkapäätöstä. Sijaintipaikan valinnan jälkeen tehdään tarkempi tarve- ja hankesuunnittelu, jossa valittua ratkaisua jatkojalostetaan myös pysäköinnin ja saattoliikenteiden osalta.
9) Onko harkittu, että saattoliikenne (niin koulukuljetusten kuin vanhempien tekemän kuljetuksen osalta), pois lukien eskareiden saattoliikenne, tapahtuisi hieman kauempana koulusta – esimerkiksi Pätsiniemen osalta Sontulantie-Temppelitie risteyksen tuntumassa, tai Lastumäen osalta Kurisjärventiellä?
Selvityksessä on pidetty lähtökohtana, että saattoliikenne sijoitetaan samalle toimenpidealueelle koulurakennuksen kanssa. Saattoliikenteen sijoittaminen kauemmaksi lisäisi esimerkiksi koululaisten aktiivisuutta. Nyt tehdään koulun sijaintipaikkapäätöstä. Sijaintipaikan valinnan jälkeen tehdään tarkempi tarve- ja hankesuunnittelu, jossa valittua ratkaisua jatkojalostetaan myös pysäköinnin ja saattoliikenteiden osalta.
10) Entä onko jokin syy miksi Lastumäen ratkaisussa ei ole bussiliikenteelle suunniteltu käytettäväksi Kurisjärventien varressa olevia bussipysäkkejä vai onko bussialue suunniteltu esimerkiksi ainoastaan taksiliikenteelle?
Tontinkäyttöluonnoksia tehdessä on pidetty lähtökohtana, että saattoliikenne sijoitetaan samalle toimenpidealueelle koulurakennuksen kanssa. Nyt tehdään koulun sijaintipaikkapäätöstä. Sijaintipaikan valinnan jälkeen tehdään tarkempi tarve- ja hankesuunnittelu, jossa valittua ratkaisua jatkojalostetaan myös tältä osin.
Koulumatkan liikenneturvallisuudessa tulee huomioida saattoliikenteen ja jalankulku- ja pyöräilyliikenteen risteäminen eikä tätä ole huomioitu liikennejärjestelyjen tarkastelussa. Tarkastelu ei tässä vaiheessa ota merkittävästi kantaa näiden risteämiseen tai koulun ympäristön liikenteeseen.
Pätsiniemen ratkaisussa jalankulku- ja pyöräilyliikenteen väylät risteävät huolto- ja saattoliikenteen kanssa merkittävästi. Erityisesti nykyisen Temppelitien suunnasta tullessa. Lastumäen ratkaisussa bussi- ja saattoliikenne pystytään eriyttämään selkeästi paremmin jalankulku- ja pyöräilyliikenteestä, erityisesti ratkaisussa 2B, mutta sitäkin voinee vielä parantaa.
Missään ratkaisussa ei ole mainittu lyhytaikaista pysäköintiä osana saattoliikennettä. Tämä on oleellinen huomioitava asia mm. eskareiden saattoliikenteen osalta. Saattoliikenteen siirto kauemmas koulun alueesta parantaa liikenneturvallisuutta, kun liikennemäärät koulun välittömässä läheisyydessä ovat pienemmät. Samaan aikaan siirtyminen saattoliikennepaikalta koululle lisää oppilaiden jokapäiväistä aktiivisuutta, joka on määritelty osana Lasten ja Nuorten liikkumissuosituksia (UKK-Instituutti).
Nyt tehdään koulun sijaintipaikkapäätöstä. Sijaintipaikan valinnan jälkeen tehdään tarkempi tarve- ja hankesuunnittelu, jossa valittua ratkaisua jatkojalostetaan.
Matkat ja arjen sujuvuus
11) Kouluverkkouudistus-raportissa on esitetty, että alakoululaisten pisimpiä koulumatkoja koskevat ongelmat olisi luontevinta ratkaista koulukyytijärjestelyillä. Mikä on koulukyytijärjestelyjen vaikutus eri vaihtoehtojen elinkaarikustannuksiin?
Elinkaarikustannusarvioissa on selvityksessä huomioitu rakentamisen investointikustannukset ja liittyvät kustannukset kuten purkukustannukset, koulurakennuksen rahoituskustannukset sekä koulurakennuksen elinkaaren aikaiset ylläpito- ja käyttökustannukset (energia, ylläpito, PTS-korjaukset). Kaikissa vaihtoehdoissa pyritään minimoimaan koulukuljetusten tarvetta, ja lisäämään oppilaiden itsenäisen kulkemisen mahdollisuuksia.
12) Koulumatkojen pituuden jakauman osalta kiinnostaa tietää, millainen %-osuus oppilaista asuu kussakin vaihtoehdossa alle 2 kilometrin päässä? Millä perusteella tämä 0-1,5km / 1,5-3 km / yli 3 km -jaottelu on valittu?
Koulumatkojen tarkastelussa käytetyt raja-arvot on määritelty selvitystä tehdessä. 3km on pienten koulukuljetusraja. Alle 3km matkat on jaettu kahteen osaan, 0 … 1,5 km ja 1,5 … 3 km. Tarkastellut etäisyydet on valittu lakisääteisistä kuljetusmatkoista 3km alle 3 vuosiluokka ja loppu oppivelvollisuudenajan 5km. Lisäksi otettu puoliväli 3km matkasta. Tarkastelu olisi voitu tehdä myös 200metrin välein, mutta tarkoituksen mukaisesta oli rajata tarkastelu valittuihin matkoihin. Kilometrirajat ja prosenttiosuudet tällaisenaan on selkeyttänyt oppilasjakaumaa suhteessa eri rakennuspaikkavaihtoehtoihin sekä mahdollisiin kuljetusoppilasmääriin.
13) Onko koulumatkajakaumassa huomioitu nykyisten koululaisten tilanne vai jonkin muun aikajänteen arvio lapsimääristä? Mille vuodelle koulumatkajakauma on laskettu ja onko sitä laskettu koulun elinkaaren ajalle huomioiden kaavoitussuunnitelmat? 30.11.2023 kuulemisen materiaalissa esitetään koulumatkan jakauma kullekin sijaintivaihtoehdolle, mutta siinä ei esitetä aikajännettä, jolla jakauma on laskettu. Koululaisten koulupäivän arjessa koulupäiviin kuuluvat merkittävät taajaman sisäiset matkat tulee ottaa huomioon päätöksenteossa (huom! oleellinen osa lapsivaikutusten arviointia)
a.Urheilukentän käyttö liikuntatunneilla -> Lastumäki 450m, Pätsiniemestä 1,5 km
b.Sikosuon uuden liikennepuiston käyttö erityisesti eskareiden ja pikkukoululaisten koulupäivissä -> Lastumäki 1,0 km, Pätsiniemi 1,3 km
c.Hyvinvointikeskus (esimerkiksi hammashoito) -> Lastumäki 1,5 km, Pätsiniemi 2,1 km
d.Jos kirjasto siirtyy aseman seudulle -> Lastumäki 1,5 km, Pätsiniemi 2,1 km
Lukiolaisten siirtymät aseman seudulta yhteiskoulurakennukselle on myös tärkeää huomioida ja varmistaa että siirtyminen on realistisesti mahdollista välitunnin aikana -> Lastumäki 1,5 km, Pätsiniemi 2,1 km
Koulumatkojen jakaumat on määritetty kuhunkin rakennuspaikkavaihtoehtoon liittyvän oppilaaksiottoalue-ehdotuksen mukaisesti. Tausta-aineistona on käytetty tietoa vuosina 2012–2014 syntyneiden lasten sijainneista kartalla. Näiden tietojen perusteella ja karttapalvelua käyttämällä on tehty arvio, kuinka suuri osa kunkin pienalueen lapsista osuu kuhunkin koulumatkajakauman lohkoon. Oppilaaksiottoalueita tarkastellaan keväästä 2024 alkaen kokonaisuutena, sekä tarpeen vaatiessa vielä uudelleen hankkeen edetessä.
Etäisyyksiä mainittuihin palveluihin ei ole tarkasteltu kouluverkkoselvityksessä. Pienten lasten liikunta on monipuolista ja leikinomaista. Koululle rakennetaan lähiliikuntapaikat, jotka palvelevat pieniä lapsia. Isompien lasten erityistarpeisiin liikuntapaikat ovat riittävän lähellä.
Siirtymiä on huomioitu tarkastelussa, ja todettu Lastumäen olevan ainoa rakennuspaikka, jonne siirtymä kävellen olisi teoriassa mahdollinen välitunnin aikana. Lastumäkeen on arvioitu matkaksi 1km ja Pätsiniemeen 1,5km turvallisia kulkuyhteyksiä pitkin.
Kustannukset
14) Miksi Alventien-Kurisjärventien-Holkerintien liikenneympyrä/liikennevaloratkaisu on huomioitu vain Lastumäen sijaintivaihtoehdon kustannuksissa? Onko tarkoitus, että liikenneratkaisua ei toteuteta, jos koulu tulee Pätsiniemeen tai Etu-Kurkelaan?
Kurisjärventie-Holkeritien liikenneratkaisu, kuten myös Temppelitien jatke voi toteutua koulun rakennuspaikasta riippumatta. Selvitystä tehdessä on todettu, että Kurisjärventie-Holkerintie liikennejärjestelyn muutokset ovat erityisen tärkeitä toteuttaa, mikäli koulu sijoitetaan Lastuniemeen, minkä vuoksi kustannukset on otettu mukaan Lastumäen kohdalla katuverkon parantamisen kuluihin. Tältä osin materiaalia on päivitetty kuntalaiskuulemisen jälkeen.
15) Onko Pätsiniemeen tarvetta rakentaa muitakin liikuntapaikkoja kuin liikuntahalli saavutettavuuden näkökulmasta, ja onko ne otettu huomioon kustannusarvioissa? Kuinka esimerkiksi uuden tekojääradan hyödyntäminen vaihtelevina talvikuukausina on suunniteltu toteutuvan pikkukoululaisten kohdalla?
Muita liikuntapaikkoja suoraan koulun toimintaan liittyvän liikuntasalin ja koulun pihan liikunta-alueiden lisäksi ei ole huomioitu tässä tarkastelussa.
16) Kuinka suuri painoarvo-osuus on elinkaarikustannuksilla (kun huomioidaan Alventien-Kurisjärventien-Holkerintien risteyksen järjestelyt tasapuolisesti kaikissa ratkaisuissa) tai koululaisten lyhyillä koulumatkoilla?
Ne ovat osa kokonaistarkastelua, jonka pohjalta kaupunginvaltuutetut tekevät sijaintipaikkapäätöksen.
17) Toijalan kouluverkkouudistuksen ensimmäisessä vaiheessa kustannukset nousivat Boost Brothersin esityksessä olleesta 26MEUR elinkaarikustannuksesta 45 miljoonaan euroon päätöksentekoprosessin aikana, ilman merkittäviä muutoksia toteutettavassa ratkaisussa. Voidaanko tätä taustaa vasten mitään esitetyistä kustannusarvioista pitää millään muotoa luotettavana tai päätöksenteon perusteeksi kelpaavana, ottaen huomioon että erot ovat prosenttien luokkaa ja edellisen vaiheen perusteella kustannusarvion epävarmuus lähes 100%.
Mikäli kommentissa viitataan 23.5.2023 päivättyyn selvitykseen: Kustannusarvio 26,4 M€ oli silloisen selvityksen investointikustannusarvio Lastumäkeen toteutettavalle yhtenäiskoululle (lisäksi erillinen lukio, n. 6,3 M€). Vaihtoehdon elinkaarikustannukseksi oli laskettu n. 59 M€ (lisäksi lukio, n. 14,1 M€).
18) Yhtenäiskoulun todellisena etuna lienee kahta erillistä koulua pienemmät kustannukset. Paljonko tämä arvioitu kustannusero on rakennuskustannuksissa ja paljonko käyttökustannuksista seuraavalle 30 vuodelle? Häviääkö ero jos vuosittain tulisi nelihenkinen perhe lisää Akaaseen erillisten koulujen ansiosta?
Poliittisen linjauksen mukaisesti tarkastellaan yhtenäiskoulua eikä kustannuseroa voida antaa. Kysymyksen toinen osa ei ole laskettavissa.
19) Kustannuksissa huomion herättää Lastumäen kohdalla kustannuksiin lisätty Alventien-Kurisjärventien-Holkerintien liikenneympyrä/liikennevaloratkaisu. Ratkaisu on ollut keskusteluissa jo aiemmin ja käsittääksemme toteutettaisiin joka tapauksessa. Kuitenkin materiaalin perusteella syntyy kuva, että ratkaisu toteutetaan vain siinä tapauksessa, jos koulu rakennetaan Lastumäkeen. Jos ratkaisu on joka tapauksessa tarkoitus toteuttaa, sen kustannusten pitää näkyä joko kaikissa sijaintivaihtoehdoissa tai ei missään.
Tältä osin materiaali on päivitetty kuntalaiskuulemisen jälkeen.
20) On tunnistettu, että keskustan liikuntatiloja ei voida hyödyntää Pätsiniemen ratkaisussa, ja esimerkiksi liikuntahalli on huomioitu kustannuksissa. Entä muun liikunnan, esimerkiksi yleisurheilun tai luistelun toteutuminen? Oletamme, että päätöksenteossa huomioidaan jollain painotuksella myös Akaan kaupungin taloudellinen tilanne ja säästöpaineet.
Pienten lasten liikunta on monipuolista ja leikinomaista. Koululle rakennetaan lähiliikuntapaikat, jotka palvelevat pieniä lapsia. Isompien lasten erityistarpeisiin liikuntapaikat ovat riittävän lähellä.
Lapsivaikutusten arviointi
21) Onko ratkaisuista toteutettu lapsivaikutusten arviointi? Jos ei vielä ole, missä vaiheessa prosessia ja päätöksentekoa sellainen toteutetaan? Onko Akaassa toimintamallia siihen, mistä näkökulmista lapsen etua tarkastellaan?
Lapsivaikutusten arviointi on opetuspäälliköllä työn alla.
22) Mitä muita kuin alla lueteltuja näkökulmia huomioidaan ja arvioidaan lapsen edun toteutumiseen eri sijaintivaihtoehdoissa? Maallikkoina meille tuli mieleen tällaiset näkökulmat, joiden lisäksi on varmasti muitakin huomioitavia näkokulmia:
•Koulumatkan turvallisuus – liikenne ja sosiaalinen turvallisuus. Liikennesuunnittelun painopisteen tulee olla lasten liikenneturvallisuudessa aikuisten ja autojen ehdoilla suunnittelun sijaan. Liikenneturvallisuuden lisäksi on valitettavasti tarpeen arvioida myös ns. sosiaalista turvallisuutta koulumatkalla. Näkevien silmäparien määrä eli kuinka paljon yleistä liikehdintää koulumatkan varrella päivän aikana on, voi osaltaan helpottaa tai vaikeuttaa kiusaamista.
•Koulumatka pituus. Lyhyt koulumatka on lapsen kannalta hyvä, mutta se ei ole välttämättä ainoa ja tärkein lapsen etua kuvaava asia. Sopiva koulumatkan pituus riippuu sekä lapsesta, olosuhteista että koulumatkan turvallisuudesta. Miten tätä seikkaa arvioidaan/painotetaan muihin näkökulmiin nähden?
•Kouluhyvinvointi. Kouluhyvinvointi koostuu fyysisestä, psyykkisestä, sosiaalisesta ja pedagogisesta ympäristöstä. Onko näitä näkökulmia tarkasteltu koulun sijainnin näkökulmasta?
Lapsen edun ensisijaisuus on lapsivaikutusten arvioinnin lähtökohtana.
Selvityksen pohjalla on mm. Unicefin, THL.n, seurakunnan, Lastensuojelun keskusliiton, Valtioneuvoston materiaalit ja opasteet
Työ on käynnistymässä ja tulee sisältämään kyselyt nuorisovaltuusto, henkilöstö, oppilaat.
Tässä yhteydessä tarkastellaan myös sijaintia ym. mm. pedagogisesta näkökulmasta.
23) Pätsiniemen vaihtoehto: Temppelitien jatke katkaisisi pururadan?
Temppelitien linjaus ja reittien järjestäminen on osa jatkovaiheen tarkastelua. Nyt tehdään sijoituspaikkapäätöstä koululle.
24) Täytyykö lukion olla erikseen asemanseudulla?
Vaihtoehtoisesti lukio voi sijaita samassa rakennuksessa yhtenäiskoulun kanssa tai erillään
25) Voisiko lukio olla Lastumäessä erillinen rakennus samalla kampuksella ja voisiko sen yhteyteen laittaa kirjaston?
Myös tämä vaihtoehto on mahdollista. Ratkaisu tarkentuu tarve- ja hankesuunnitteluvaiheessa. Tilojen sijoittuminen yhteen rakennusmassaan on kustannustehokkain ratkaisu.
26) Mihin sijoitetaan tulevaisuudessa kaksivuotiset eskarilaiset?
Ei ole lopullista päätöstä kaksivuotisesta eskarista ja jatkopohdinta tehdään kun päätös on tehty.
27) Onko harkittu Sontulantien vaaralliseen risteykseen liikenneympyrää?
Sitowisen liikennekonsultti on tarkastellut risteysaluetta, eikä ratkaisuksi nähdä liikenneympyrää eikä risteystä mielletty liikennenäkökulmasta ongelmaksi. Kuitenkin risteyksen liikenneturvallisuutta voidaan edistää esimerkiksi korotetulla risteysalueelle sekä kevyenliikenteen huomiovaloilla. Ratkaisun kustannukset ovat murto-osa liikenneympyrästä (n. 15 000€)
28) Onko Sitowise käynyt tutkimassa nykyisten koulujen ympäristössä tapahtuvaa liikennettä, miten se oikeasti vaikuttaa niihin alueisiin, missä uusi koulu mahdollisesti sijaitsisi?
Sitowise on käynyt tarkastelemassa alueet paikan päällä.
29) Kustannusyhteenvedot: 1.2B – miksi se, että lukion uudistilat olisivat asemanseudulla vuokratiloina, lisää investointikustannusta?
Tältä osin materiaalia on päivitetty kuntalaiskuulemisen jälkeen
30) Lastumäki ja Etu-Kurkela: onko missään vaiheessa ajateltu, että nämä yhdistettäisiin niin, että yhtenäiskoulu olisi toisella tontilla ja lukio toisella tontilla?
Ei ole tarkasteltu, sillä molemmat ratkaisut sopivat samalle tontille.
31) Lastumäki: haittana mainittu rakennusaikainen ahtaus, ei kai voi olla määräävä tekijä päätöksessä?
Ei ole määräävä tekijä, ainoastaan tunnistettu haittatekijä, joka on ratkaistavissa.
32) Onko Monarin suhteen elinkaarikustannuksilla merkitystä siinä, korjataanko vanhaa vai tehdäänkö uutta?
Ei ole laskettu. Tehty vain korjauskustannusarvio sekä uudisrakennusarvio. Elinkaarikustannuksetkin tarkentuvat jatkosuunnittelussa. Oletettavasti ylläpitokulujen ero on jonkinlainen, mutta ei merkittävä
33) Pätsiniemen vaihtoehdon liikennejärjestelyjen osalta ei valmistelumateriaaleissa / kustannuksissa ole huomioitu Sontulantien ja Temppelitien risteystä. Miksi?
Sitowisen liikennekonsultti on tarkastellut risteysaluetta, eikä ratkaisuksi nähdä liikenneympyrää eikä risteystä mielletty liikennenäkökulmasta ongelmaksi. Kuitenkin risteyksen liikenneturvallisuutta voidaan edistää esimerkiksi korotetulla risteysalueelle sekä kevyenliikenteen huomiovaloilla. Ratkaisun kustannukset ovat murto-osa liikenneympyrästä (n. 15 000€)
34) Miksi Ylpön suvun tekemän tonttilahjoituksen käyttöä mietitään vasta sen jälkeen, jos Lastumäkeen päädytään vaihtoehtona? Eikö se nimenomaan ole tärkeä asia huomioitavaksi tässä vaiheessa? Onko mietitty tuota Ylpön suvun lahjoittaman tontin käyttöä uutta koulua varten? Eikö tässä olisi oivaa tasamaa tonttia hyödynnettäväksi uuden koulun pohjaksi?
Lahjakirja on vasta hiljattain allekirjoitettu. Maaperä on tutkittu alueelta ja alue on pehmeää. Nyt tehdään sijoituspaikkapäätöstä ja tarve- ja hankesuunnittelu vaiheessa selvitetään eri vaihtoehtoja ja alueiden hyödyntämistä.
35) Onko oppivelvollisuusiän nosto huomioitu lukiota koskevissa prosenteissa 50 % ja 33 % vai meneekö tarkastelu pidemmälle?
Tarkastelu on tehty ennen oppivelvollisuusiän nostoa olevilta vuosilta. Näkemyksen mukaan tällä ei ole suurta vaikutusta prosentteihin.
36) Miksei nykyisten vaaranpaikkojen eteen ole tehty mitään? Miksi mennään monissa asioissa kouluverkkoselvityksen taakse, eikä korjata nykyisiä ongelmia? Koska selvitys, miten Hämeentie ylitetään, kun Nappilan kouluun mennään?
Liikenneverkossa riskipaikkojen arviointiin on erillinen työryhmä joka aloittaa työnsä mahdollisimman pian. Nykyisissä kouluissa tehdään ylläpitoa ja korjauksia normaalisti esim. Nahkialan koulun salin lattia. Hämeentien voi alittaa tai ylittää suojateitä pitkin. Ylityspaikkojen liikenneturvallisuutta voidaan tarpeen mukaan parantaa esim huomiovaloin.
37) Onko aikomus osallistaa kuntalaisia tai sidosryhmiä myöhemmissäkin vaiheissa?
Kyllä osallistetaan kuntalaisia ja sidosryhmiä hankkeen eri vaiheissa.
38) Miksi kirjastoasiaa ei ole sisällytetty muuten kuin siinä tapauksessa, että se puretaan?
Kirjasto on osana tarkastelua, vaikkei suoraan näkyvänä kouluverkkoratkaisussa. Kirjaston sijainti voisi olla asemanseudulla, mutta myös vaihtoehtoisia ratkaisuja ja sijainteja selvitetään.
39) Lastumäen kohdalla investoinnit katuverkon parantamiseen on 1 135 000 €: mistä tämä summa muodostuu?
Liikennetarkastelun mukaiset lähestymisreitit 335 000 € ja lisäksi mahdollisesti Alventie-Kurisjärventie-Holkerintie liikenneympyrä/liikennevalot, arvio 800 000€
40) Pätsiniemen tiheän ja pensaikkoisen pihaliittymäkannan sekä keskustan suuntaan viettävän alamäen vaikutus kevyenliikenteen turvallisuuteen, kun kyseessä ovat ala- ja yläkouluikäiset oppilaat suurina joukkoina useita kertoja päivässä?
Petsamontie on tunnistettu keskeiseksi väyläksi Pätsiniemen kouluvaihtoehdon ja keskustan välisessä jalankulku- ja pyöräilyliikenteessä. Kadulla on kapean ajoradan lisäksi yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä. Katu on mitoitukseltaan erityisen kapea ja sen kehittäminen kapean katutilan sekä viereisten kiinteistöjen johdosta haastavaa.
Ajoneuvoliikenteen osalta voidaan väylällä jatkossa suositella sallittavan vain tonteille ajo. Koulun saattoliikennettä ei ohjata Petsamontielle tai sen rinnakkaiselle Tapiolantielle, vaan se käyttäisi Temppelitietä, joka soveltuu näitä paremmin suurempaan autoliikenteen määrään. Vellamontien jälkeisellä osuudella voidaan liikenneturvallisuutta koittaa parantaa pihakatukokeilulla.
Pihakadut ovat korostetusti jalankulkua ja kadulla oleskelua suosivia katuja. Moottoriajoneuvoliikenne on rajoitettu vain kiinteistöihin ja niiden merkityille pysäköintipaikoille. Ajonopeudet on sovitettava jalankulun mukaisesti eivätkä saa ylittää 20 km/h. Jalankulkijalle on annettava esteetön kulku. Jalankulku saa käyttää koko katutilaa, ei kuitenkaan ajoneuvoliikennettä tarpeettomasti estäen.
Kapeutensa vuoksi Petsamontie voi ruuhkautua, jos suuret oppilasmäärät käyttävät väylää yhtäaikaisesti. Näissä tilanteissa osa oppilaista voi ohjautua käyttämään ajorataa jalkakäytävän sijaan. Tästä syystä Petsamontietä ei suositella käytettäväksi ensisijaisena koulureittinä Toijalan keskustan ja Pätsiniemen koulun välillä.
41) Mikäli alueelle rakennetaan aivan uusi ja turvallinen kevyenliikenteenväylä, millä toimin on mahdollista varmistaa oppilasliikenteen siirtyminen ko. väylälle?
Kouluverkkoselvityksen liikenteellisissä tarkasteluissa on esitetty uusi pyörätieyhteys Pätsiniemen koulun ja Asematien välille. Tämä reitti ei kulkisi autotien rinnalla, ja soveltuu siksi erinomaisesti koulureitiksi. Jos koulu toteutuu Pätsiniemeen, ja oppilaat eivät luontaisesti ohjaudu käyttämään uutta pyörätietä koulureittinä keskustan suuntaan, voi koulu korostaa oppilaille ja heidän huoltajilleen, mitkä reitit ovat toisia turvallisempia koulureittejä. Jos Petsamontietä koulureittinä käyttävien oppilaiden määrä pysyy tien leveyteen suhteutettuna maltillisena, ei Petsamontietä voida pitää koulureitiksi sopimattomana väylänä.
