Usein kysytyt kysymykset - Akaan kaupunki

Usein kysytyt kysymykset

Hulevesimaksu perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin. Lakiin tuli muutos 1.9.2014, jonka jälkeen hulevesien hallinta ei enää ollut osa vesihuoltoa. Akaassa hulevesimaksu otettiin käyttöön vuoden 2018 alusta valtuuston päätöksen mukaisesti.

Hulevesimaksu käytetään hulevesijärjestelmien suunnitteluun, rakentamiseen ja kunnossapitoon.

Hulevesimaksu laskutetaan kerran vuodessa. Hulevesimaksun lasku lähetetään yhdelle kiinteistön omistajista tai haltijoista, jonka hallinnassa kiinteistö on virallisten tietojen perusteella ollut laskutusajankohtana. Kiinteistön omistaja on tällöin omistanut tai hallinnut laskutuksen alaista kiinteistöä, vaikka kiinteistön omistajuus tai haltija olisikin vaihtunut tämän jälkeen.

Hulevesimaksu peritään kaikilta asemakaava-alueen noin 4000 kiinteistöltä. Hulevesimaksun tuotto on kaupungille noin 355 000 euroa vuodessa (2019)

 

Hulevesi ei jää pelkästään tontille, vaan sitä siirtyy alueen ojiin tai viemäreihin eli kaupungin hallinnoimiin hulevesijärjestelmiin. Hulevesimaksulla katetaan näistä syntyvät kustannukset.

 

Kunta vastaa lain mukaan asemakaava-alueen hulevesien hallinnasta. Kaupungilla ei ole hulevesien hallintaan liittyvää velvollisuutta haja-asutusalueella eli asemakaavan ulkopuolella.

 

Hulevesimaksu on kunnan päättämä maksu, joka perustuu kiinteistön sijaintiin asemakaava-alueella. Vapautusta maksusta voi hakea tapauskohtaisesti lomakkeella, joka löytyy sivuiltamme. Maksu koskee kaikkia asemakaava-alueen kiinteistöjä riippumatta siitä, johdetaanko hulevesi maaperään imeyttämällä, ojaan tai hulevesiviemäriin.

Maksu on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen julkisoikeudellinen maksu, jolloin sopimuksia ei tehdä.

Tontin rakennusten katto- ja perustusvedet ja salaojavedet voidaan johtaa esim. tontille rakennettavaan imeytyskaivoon tai kivipesään. Kiinteistön hulevesien johtaminen jätevesiviemäriin on vesihuoltolain perusteella kielletty.

 

Kiinteistöä laskutetaan sen mukaisesti, miten se on rakennusvalvonnan ja maanmittauslaitoksen järjestelmiin merkittynä. Mikäli kyseessä on paritalo, jonka käyttö on kuitenkin muuttunut omakotitaloksi, tulee kiinteistön omistajan tehdä muutoksesta ilmoitus/muutospyyntö rakennusvalvontaan, jotta se järjestelmiin saadaan oikein ja korjattuna. Kiinteistön omistajan on itse pyydettävä muutos asiaan. Kiinteistön käyttötarkoituksen muutoksen jälkeen pystymme korjaamaan laskun.