Rakentamislain mukaan lupatyypit ovat:
Rakentamislupa (RakL 42 §)
Rakentamislupa on kaksiosainen ja se koostuu sijoittamisen edellytysten tarkastelusta sekä olennaisten teknisten vaatimusten tarkastelusta. Korjaus- ja muutostöissä ei ole välttämätöntä tarkastella sijoittamisen edellytyksiä. Luvan hakijan niin pyytäessä kunta voi ratkaista sijoittamisen edellytysten olemassaolon erillisellä päätöksellä.
Rakentamislupa vaaditaan aina uuden rakennuskohteen rakentamiseen, jos kohde on asuinrakennus tai kooltaan vähintään 30 m2 tai 120 m3 oleva rakennus. Lisäksi rakentamislupaa vaatii yli 50 m2 oleva katos sekä yli 30 m korkea masto tai piippu, energiakaivo ja yli 2 m2 suuruinen valaistu mainoslaite. Rakentamislupaa vaativat myös suuremmat yleisörakennelmat sekä muut erityistä toimintaa varten rakennettavat alueet, josta aiheutuu vaikutuksia sitä ympäröivien alueiden käytölle tai jos rakentamisella on vähäistä merkittävämpää vaikutusta alueiden käyttöön, kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön tai ympäristönäkökohtiin.
Rakentamislupa tarvitaan sellaiseen korjaus- ja muutostyöhön, joka on verrattavissa rakennuksen rakentamiseen. Rakentamislupa tarvitaan myös rakennuksen laajentamiseen tai sen kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen. Lupaa vaativia toimenpiteitä ovat myös LVI-tekniset muutokset, energiatehokkuuteen kohdistuvat muutokset sekä kantavien rakenteiden muutokset tai jos korjaustoimenpiteet voivat vaarantaa rakennuskohteen terveellisyyden ja turvallisuuden.
Rakentamislupa tarvitaan myös korjaamiseen, joka kohdistuu rakennuskohteen olennaisiin ominaispiirteisiin tai jos korjaamisella on merkittävää vaikutusta kaupunkikuvaan, maisemaan tai kulttuuriperintöön. Lisäksi rakentamislupa vaaditaan, jos kajotaan arvokkaaksi luokitellun rakennuksen suojeltavaan tai rakennustaiteelliseen arvoon.
Rakentamislupa tarvitaan myös rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen olennaiseen muuttamiseen.
Rakennustyö on aloitettava 3 vuoden kuluessa ja saatettava valmiiksi 5 vuodessa. Jatkoaikaa voidaan myöntää erityisestä syystä, rakentaminen tulee silti saattaa loppuun 10 vuoden kuluessa.
Sijoittamislupa (RakL 42 §)
Mikäli kiinteistön omistaja haluaa tarkastella uuden rakennuspaikan mahdollisuutta omalle kiinteistölleen, mutta ei vielä tiedä tarkalleen minkälaisen rakennuksen tähän haluaisi rakentaa, voi hän hakea pelkkää sijoittamislupaa. Rakentamisluvan sijasta luvan hakijan niin pyytäessä kunta voi ratkaista sijoittamisen edellytysten olemassaolon erillisellä päätöksellä ja tarkastella itse rakennuskohdetta jäljempänä haettavalla rakentamisluvalla.
Sijoittamisen edellytyksiä tarkasteltaessa jaotellaan kiinteistöt sijainnin mukaan asemakaava-alueella, haja-asutusalueella ja suunnittelutarvealueella sijaitseviin. Kaikilla alueilla on erilaiset edellytykset sijoittamisen mahdollisuuksien tarkasteluun. Pääosin sijoittamisen edellytyksiä tarkasteltaessa mietitään soveltuuko rakennuskohde suunniteltuun ympäristöönsä, onko kyseinen kiinteistö maastonmuodoiltaan ja maaperältään soveltuva rakentamiseen ja pystyykö kiinteistölle sijoittamaan suunniteltua asumista palvelevia laitteita ja toimintoja. Lisäksi tarkastellaan hankkeen sijoittumista kaavallisesta näkökulmasta sekä naapurikiinteistöjen oikeuksien näkökulmasta.
Poikkeamislupa (RakL 57 §)
Kunta voi erityisestä syystä myöntää luvan poiketa alueidenkäyttölaissa tai rakentamislaissa säädetystä tai niiden nojalla annetuista säännöksistä, määräyksistä, kielloista tai muista rajoituksista.
Poikkeamista ei kuitenkaan voida myöntää koskien kelpoisuusvaatimuksia, tonttijakoa tai maisematyöluvan tarvetta. Poikkeamista ei myöskään voida myöntää, mikäli hanke johtaisi vaikutuksiltaan sellaiseen merkittävään rakentamiseen tai aiheuttaisi sellaisia merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia, jotka edellyttävät asemakaavan laatimista suunnittelutarvealueella.
Poikkeamislupaa ei saa myöntää, jos se aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista, vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista tai johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Purkamislupa (RakL 55 §)
Rakennusta tai sen osaa ei saa ilman lupaa purkaa asemakaava-alueella tai alueella, jolla yleiskaavassa niin määrätään. Rakennusta tai sen osaa ei myöskään saa purkaa alueella, jolla on voimassa alueidenkäyttölain 53 §:ssä tarkoitettu rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi. Lupaa ei tarvita talousrakennuksen ja muun siihen verrattavan vähäisen rakennuksen purkamiseen, ellei rakennusta ole pidettävä historiallisesti merkittävänä tai rakennustaiteellisesti arvokkaana tai tällaisen kokonaisuuden osana.
Lupaa ei tarvita, jos voimassa oleva rakentamislupa, alueidenkäyttölain mukainen katusuunnitelma, liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain mukainen hyväksytty tiesuunnitelma tai ratalain mukainen hyväksytty ratasuunnitelma edellyttävät rakennuksen purkamista.
Jollei purkamiseen tarvita lupaa, rakentamishankkeeseen ryhtyvän on kirjallisesti ilmoitettava rakennusvalvontaviranomaiselle rakennuksen tai sen osan purkamisesta 30 päivää ennen purkamistyöhön ryhtymistä (purkamisilmoitus). Rakennusvalvontaviranomainen voi mainitun ajan kuluessa perustellusta syystä vaatia luvan hakemista.
Luvan hakijan on selvitettävä purkamistyön järjestäminen ja edellytykset huolehtia syntyvän rakennusjätteen käsittelystä sekä käyttökelpoisten rakennusosien uudelleen käyttämisestä.. Omakotitalon kokoisen ja sitä suuremman rakennuksen osalta selvitetään myös edellytykset huolehtia syntyvän rakennusjätteen käsittelystä sekä käyttökelpoisten rakennusosien hyväksi käyttämisestä.
Maisematyölupa (RakL 53 §)
Maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman kunnan myöntämää lupaa asemakaava-alueella, ranta-asemakaava-alueella, jos ranta-asemakaavassa niin määrätään, yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään, eikä alueella jolla on voimassa alueidenkäyttölain 53 §:ssä tarkoitettu rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi tai jolle yleiskaavan laatimista tai muuttamista varten on niin määrätty.
Lupaa ei tarvita yleis- tai asemakaavan toteuttamiseksi tarpeellisten tai myönnetyn rakentamisluvan mukaisten töiden suorittamiseen eikä vaikutuksiltaan vähäisiin toimenpiteisiin. Lupaa ei myöskään tarvita rakentamishanketta valmisteleviin välttämättömiin toimenpiteisiin, jotka liittyvät lainvoimaisen kaavan toteuttamiseen.
Lupa ei ole tarpeen, jos toimenpide perustuu liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain mukaiseen hyväksyttyyn tiesuunnitelmaan tai ratalain mukaiseen hyväksyttyyn ratasuunnitelmaan.
Puhtaan siirtymän sijoittamislupa (RakL 43 a §)
Rakentamisluvan hakijan niin pyytäessä puhtaan siirtymän teollisuushankkeen alueidenkäytöllisten edellytysten tarkastelu tehdään sijoittamisluvalla ilman asemakaavaa tai yleiskaavaa, jossa on määrätty sen käyttämisestä rakentamisluvan myöntämisen perusteena.
Puhtaan siirtymän teollisuushankkeet on listattu rakentamislaissa.
Puhtaan siirtymän sijoittamisluvalla ei saa aiheuttaa elinympäristön laadun heikkenemistä, joka ei ole perusteltua puhtaan siirtymän sijoittamisluvan tarkoitus huomioon ottaen. Puhtaan siirtymän sijoittamisluvalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa kohtuutonta haittaa.
