Rakentamislupa on kaksiosainen ja se koostuu sijoittamisen edellytysten tarkastelusta sekä olennaisten teknisten vaatimusten tarkastelusta. Korjaus- ja muutostöissä ei ole välttämätöntä tarkastella sijoittamisen edellytyksiä. Luvan hakijan niin pyytäessä kunta voi ratkaista sijoittamisen edellytysten olemassaolon erillisellä päätöksellä.
Rakentamislupa vaaditaan aina uuden rakennuskohteen rakentamiseen, jos kohde on asuinrakennus tai kooltaan vähintään 30 m2 tai 120 m3 oleva rakennus. Lisäksi rakentamislupaa vaatii yli 50 m2 oleva katos sekä yli 30 m korkea masto tai piippu, energiakaivo ja yli 2 m2 suuruinen valaistu mainoslaite. Rakentamislupaa vaativat myös suuremmat yleisörakennelmat sekä muut erityistä toimintaa varten rakennettavat alueet, josta aiheutuu vaikutuksia sitä ympäröivien alueiden käytölle tai jos rakentamisella on vähäistä merkittävämpää vaikutusta alueiden käyttöön, kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön tai ympäristönäkökohtiin.
Rakentamislupa tarvitaan sellaiseen korjaus- ja muutostyöhön, joka on verrattavissa rakennuksen rakentamiseen. Rakentamislupa tarvitaan myös rakennuksen laajentamiseen tai sen kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen. Lupaa vaativia toimenpiteitä ovat myös LVI-tekniset muutokset, energiatehokkuuteen kohdistuvat muutokset sekä kantavien rakenteiden muutokset tai jos korjaustoimenpiteet voivat vaarantaa rakennuskohteen terveellisyyden ja turvallisuuden. Asuinhuoneiden jakaminen tai yhdistäminen ei edellytä rakentamislupaa, mutta muutoksessa tulee huomioida asuinhuoneen vähimmäis-pinta-ala (7 m2) ja vähimmäisikkuna-ala (valoaukon ala vähintään 1/10 lattia-alasta).
Rakentamislupa tarvitaan myös korjaamiseen, joka kohdistuu rakennuskohteen olennaisiin ominaispiirteisiin tai jos korjaamisella on merkittävää vaikutusta kaupunkikuvaan, maisemaan tai kulttuuriperintöön. Lisäksi rakentamislupa vaaditaan, jos kajotaan arvokkaaksi luokitellun rakennuksen suojeltavaan tai rakennustaiteelliseen arvoon.
Rakentamislupa tarvitaan myös rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen olennaiseen muuttamiseen.
Rakennustyö on aloitettava 3 vuoden kuluessa ja saatettava valmiiksi 5 vuodessa. Jatkoaikaa voidaan myöntää erityisestä syystä, rakentaminen tulee silti saattaa loppuun 10 vuoden kuluessa.
Lupahakemuksen liitteeksi tarvittavat asiakirjat
Lupahakemuksen pystyy jättämään Lupapisteessä vasta, kun kaikki tarvittavat tiedot ja liitteet on hakemukseen täytetty. Käsittelemme hakemuksia myös ennen virallista jättöpäivää.
Rakentamishankkeeseen ryhtyvän rakennuspaikan omistajan tai haltijan on haettava rakentamislupaa kirjallisesti. Rakentamislupahakemukseen on liitettävä seuraavat tiedot rakennuskohteesta ja sen laajuudesta riippuen seuraavat asiat:
1) Hakemuksen tiedot tulee olla täytettyinä
2) Selvitys siitä, että hakija hallitsee rakennuspaikkaa.
Jos lainhuuto on maanmittauslaitoksella kirjautunut hakijalle, ei tätä tarvitse toimittaa, muutoin hakijan tulee toimittaa jäljennös kauppa-, vaihto-, tai lahjakirjasta tai vuokrasopimuksesta.
Yhteisön hakiessa lupaa tarvitaan lisäksi kaupparekisteriote yhteisön nimen selvitykseksi ja sen nimen allekirjoitusoikeudesta sekä ote päättävän elimen kokouspöytäkirjasta:
- asunto-osakeyhtiöltä yhtiökokouksen päätös kyseisen luvan hakemiseksi
- osakeyhtiöltä hallituksen kokouksen päätös
- ote kauppa- ja yhdistysrekisteristä
3) Pääpiirustukset
Pääpiirustuksissa on aina oltava rakennussuunnittelijan allekirjoitus. Pääpiirustusten mittakaava tulee valita rakennuskohteen koon perusteella parhaiten hankkeeseen soveltuvaksi.
- asemapiirros 1:200 tai 1:500
- pohjapiirrokset 1:50 tai 1:100
- julkisivupiirrokset 1:100, tarvittaessa myös väritettynä ja värimallein varustettuna
- leikkauspiirustukset 1:100 tai 1:50, josta ilmenevät materiaalit ja lämmöneristävyydet
Ympäristöministeriön asetus rakentamista koskevista suunnitelmista ja selvityksistä 216/2015 antaa lisää ohjeita rakentamista koskevista suunnitelmista ja niiden sisällöstä.
4) Rakennuksen tietomallimuotoinen suunnitelma
Rakennuksen tietomallimuotoisella suunnitelmalla tarkoitetaan rakennuksen tietojen kokonaisuutta koneluettavassa ja yhteentoimivassa tietorakenteessa Vaikka tietomallia ei oltaisi käytetty suunnittelussa, tulee tiedot olla koneluettavassa muodossa. Tietomalli pitää sisällään rakennuksen sijainnin, geometrian ja muodon kolmiulotteisena mallina sekä tiedot rakennuksesta. Rakennuksen tietomallimuotoisen suunnitelman rakennuskohdetiedot sisältävät pääasialliset tiedot rakennuksesta ja rakennusosista ja niiden ominaisuuksista. Mikäli hanke laajuudeltaan niin vaatii, tulee tietomallimuotoisesta suunnitelmasta ilmetä myös selvitys rakennuskohteen vaikutuksista ympäröivään alueeseen.
5) Selvitys rakennuspaikan perustamis- ja pohjaolosuhteista
Selvityksestä tulee ilmetä rakennuspaikan perustamis- ja pohjaolosuhteiden vaikutukset rakennuksen perustamistapaan. Lisäksi siitä tulee ilmetä suunnitelmat tarvittavista muista toimenpiteistä, kuten pohjarakenteiden kosteudenhallinnasta.
6) Energiaselvitys
Ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen energiatehokkuudesta 1010/2017 antaa lisää ohjeita energiaselvityksestä ja sen sisällöstä.
7) Ilmastoselvitys
8) Materiaaliseloste
9) Selvitys rakennuspaikan terveellisyydestä ja korkeussuhteista
10) Selvitys rakennuksen kunnosta toimenpidealueen osalta, jos kyseessä on korjaushanke
11) Muu lupahakemuksen ratkaisemiseksi tarvittava olennainen selvitys
Tällaisia selvityksiä ovat mm. vesijohto- ja viemärilausunto sekä kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän rakennussuunnitelmat haja-asutusalueella
Lisäksi kunnan on ilmoitettava rakentamislupahakemuksen vireilletulosta ja kuultava naapureita, jollei ilmoittaminen ja kuuleminen rakentamishankkeen ominaisuuksien vuoksi ole naapurien edun kannalta ilmeisen tarpeetonta. Myös luvan hakija voi liittää hakemukseen selvityksen siitä, että naapurit ovat tietoisia hankkeesta sekä selvityksen naapureiden kannasta hankkeeseen. Rakennusvalvonta määrittelee kuultavat naapurit joka hankkeelle erikseen.
Mikäli rakennuskohteelle on haettu ennakkolupaa joltain muulta viranomaiselta, tulee tämä lupapäätös liittää rakentamislupahakemukseen.
Rakennusvalvonta voi perustellusta syystä vaatia hakijaa täydentämään puutteellisen liitteen tai toimittamaan muun lupahakemuksen ratkaisemisen kannalta olennaisen selvityksen.
Erinäisiä jätevesiasioihin liittyviä erikoistapauksia:
- Asemakaava-alueella (jolloin olettamus on, että on olemassa liittymä viemäriverkostoon) olevien autosuojien lattiakaivoissa tulee aina olla öljynerotus huomioituna
- Jos haja-asutusalueelle rakennettavaan autosuojaan tehdään lattiakaivo, lattiakaivon jätevedet on johdettava öljynerottimen kautta eteenpäin esim. umpisäiliöön (jos kiinteistöllä on käytössä) tai maastoon esim. ojaan.
- Autosuojan lattiakaivon jätevesiä ei saa johtaa harmaavesisuodattimeen, maasuodattamoon, maahanimeyttämöön, pienpuhdistamoon yms. koska silloin niiden toiminta saattaa häiriintyä autosuojassa käytetyistä kemikaaleista ym.
- Jos autosuojassa syntyy käsienpesualtaan ja WC:n jätevesiä, ne voi johtaa samaan jätevesijärjestelmään kuin muutkin kiinteistön vastaavat jätevedet. Jos on kyseessä jotain vaativampaa toimintaa, kuten korjaamoyrittäjät, autoilijat, urakoitsijat, niin syntyville jätevesille edellytetään öljyn- ja hiekanerotus ja sulkukaivo.
