Kun kiinteistö sijaitsee vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella eikä sinne ole saatavilla vesiosuuskunnan jätevesiviemäriä, tulee sinne tehdä kiinteistökohtainen jätevedenpuhdistamo.
Ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaan kiinteistön omistajan on huolehdittava siitä, että talousjätevesien käsittelyä varten kiinteistöllä on kohteeseen soveltuva jätevesien käsittelyjärjestelmä. Käsittelyjärjestelmän soveltuvuutta arvioitaessa otetaan huomioon kiinteistön käytön aiheuttama käsittelemättömästä jätevedestä aiheutuva kuormitus, ympäristön pilaantumisen vaara ja muun jätevesijärjestelmän ominaisuudet, kiinteistön sijainti vesistön tai meren läheisyydessä tai vedenhankintakäytössä olevalla tai siihen soveltuvalla pohjavesialueella ja muut ympäristöolosuhteet.
Ympäristönsuojelulain mukaan talousjätevedet on puhdistettava siten, että ympäristöön aiheutuva kuormitus vähenee orgaanisen aineen osalta vähintään 80 prosenttia, kokonaisfosforin osalta vähintään 70 prosenttia ja kokonaistypen osalta vähintään 30 prosenttia verrattuna haja-asutuksen kuormitusluvun avulla määritettyyn käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen (perustason puhdistusvaatimus). Kun kiinteistö sijaitsee pohjavesialueella tai rantavyöhykkeellä (alle 100 metriä vesistöstä) tulee lisäksi noudattaa tiukempia säädöksiä jäteveden puhdistamisen osalta.
Akaan kaupungin ympäristönsuojelumääräysten 5 §:n mukaan maaperäkäsittelyn ja puhdistettujen jätevesien purkupaikan sijoittamisessa kiinteistöllä tulee noudattaa seuraavia vähimmäissuojaetäisyyksiä:
• talousvesikaivo tai lähde: etäisyys 30 m
• lämpökaivo: etäisyys 20 m
• vesistö, kun kyseessä on pesuvedet: etäisyys 15 m
• vesistö, kun kyseessä on käymälä- ja pesuvedet: etäisyys 30 m
• rakennus: etäisyys 5 m
• suojakerros pohjavesitason yläpuolella, kun kyseessä on maasuodattamo: 0,5 m
• suojakerros pohjavesitason yläpuolella, kun kyseessä on maahanimeyttämö: 1 m.
Vesikäymälän rakentaminen on kielletty, jos talousjätevesisäiliöiden tyhjentäminen ei ole mahdollista tieyhteyden puuttumisen tai jonkin vastaavan syyn vuoksi. Umpisäiliö tulee varustaa täyttymishälyttimellä.
Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n yhteistoiminta-alueen jätelautakunnan jätehuoltomääräysten 32 §:n mukaan saostussäiliöistä, pienpuhdistamojen lietetiloista ja muista vastaavista säiliöistä vesikäymälävesiä sisältävä jätevesiliete on poistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Säiliöistä, johon kerätään pelkästään pesuvesiä, jätevesiliete on poistettava aina tarvittaessa, kuitenkin vähintään kahden vuoden välein. Säiliöiden kuntoon on kiinnitettävä huomiota tyhjennettäessä ja tyhjentäjän on ilmoitettava havaitsemistaan poikkeamista kiinteistön haltijalle.
Kiinteistön haltijan on pidettävä kirjaa lietteenpoistoista. Jätevesilietteen umpisäiliöiden jätevedet sekä erotuskaivojen lietteet saa luovuttaa kuljetettavaksi vain sellaiselle toimijalle, joka on hyväksytty jätelain mukaiseen jätehuoltorekisteriin. Jätevesilietteet, umpisäiliöiden jätevedet sekä muut vastaavat lietteet on toimitettava Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n osoittamaan vastaanottopaikkaan.
Erinäisiä jätevesiasioihin liittyviä erikoistapauksia:
- Asemakaava-alueella (jolloin olettamus on, että on olemassa liittymä viemäriverkostoon) olevien autosuojien lattiakaivoissa tulee aina olla öljynerotus huomioituna
- Jos haja-asutusalueelle rakennettavaan autosuojaan tehdään lattiakaivo, lattiakaivon jätevedet on johdettava öljynerottimen kautta eteenpäin esim. umpisäiliöön (jos kiinteistöllä on käytössä) tai maastoon esim. ojaan.
- Autosuojan lattiakaivon jätevesiä ei saa johtaa harmaavesisuodattimeen, maasuodattamoon, maahanimeyttämöön, pienpuhdistamoon yms. koska silloin niiden toiminta saattaa häiriintyä autosuojassa käytetyistä kemikaaleista ym.
- Jos autosuojassa syntyy käsienpesualtaan ja WC:n jätevesiä, ne voi johtaa samaan jätevesijärjestelmään kuin muutkin kiinteistön vastaavat jätevedet. Jos on kyseessä jotain vaativampaa toimintaa, kuten korjaamoyrittäjät, autoilijat, urakoitsijat, niin syntyville jätevesille edellytetään öljyn- ja hiekanerotus ja sulkukaivo.
