Rakennusluvan sijasta rakentamiseen voidaan hakea toimenpidelupa sellaisten rakennelmien ja laitosten, kuten maston, säiliön ja piipun pystyttämiseen, joiden osalta lupa-asian ratkaiseminen ei kaikilta osin edellytä rakentamisessa muutoin tarvittavaa ohjausta. Toimenpidelupa on voimassa kolme vuotta. Määräaika lasketaan luvan lainvoimaiseksi tulemisesta.
Toimenpidelupa tarvitaan sellaisen rakennelman tai laitoksen, jota ei ole pidettävä rakennuksena, pystyttämiseen tai sijoittamiseen taikka rakennuksen ulkoasun tai tilajärjestelyn muuttamiseen seuraavasti:
- rakennelma (katos, kevyt suoja, kioski, käymälä, esiintymislava, kiinteistökohtainen jätevesijärjestelmä)
- yleisörakennelma (urheilu- tai kokoontumispaikka, asuntovaunualue, katsomo, yleisöteltta)
- liikuteltava lait (asuntovaunu)
- erillislaite (masto, suurehko antenni, varastointisäiliö, suurehko valaisinpylväs, puistomuuntamo)
- vesirajalaite (laituri)
- säilytys- tai varastointialue (pysäköintialue, suurehko varastointialue)
- julkisivutoimenpide (rakennuksen julkisivun muuttaminen, kattomuodon muuttaminen, julkisivu- tai vesikatemateriaalin muuttaminen, ikkunajaon merkittävä muuttaminen, julkisivujen tai vesikatteen värin merkittävä muuttaminen, katukuvaan vaikuttavan markiisin tms. asentaminen, katetun terassin rakentaminen)
- mainostoimenpide (muun kuin maantielain 52 §:ssä säädetyn rakennelman, tekstin tai kuvan asettaminen ulkosalle mainos- tai muussa kaupallisessa tarkoituksessa, ikkunaa peittävän mainoksen pysyvä tai pitkäaikainen asettaminen
- aitaaminen
- kaupunkikuvajärjestely
- huoneistojärjestely
- maalämpökaivo
Akaan rakennusjärjestyksessä on mainittu tarkemmin mitkä toimenpiteet ovat toimenpideluvan- tai ilmoituksenvaraisia.
Maalämpökaivo, toimenpideluvan hakeminen
Rakennuksen energialähteenä voidaan hyödyntää maaperässä olevaan pohjaveteen varastoitunutta lämpöä. Tähän käytetään lämpöpumppua. Siihen liittyviä putkistoja varten maaperään porataan riittävän syvä reikä. Lämpöpumpun porareiän (lämpökaivo) poraaminen edellyttää toimenpideluvan hakemista, jonka yhteydessä varmistetaan poraamisen edellytykset.
Toimenpidelupa tarvitaan, kun olemassa olevan kiinteistön lämmitysjärjestelmää uusitaan maalämpöä hyödyntäväksi. Jos lämpökaivon poraaminen tehdään uudisrakentamisen yhteydessä, lupa sisällytetään uudisrakennuksen rakennuslupaan. Maalämpöön saatetaan joskus päätyä myös uudisrakennuksen rakennusaikana, rakennusluvan myöntämisen jälkeen. Tällöinkin on lämpökaivoa varten haettava oma toimenpidelupansa.
Toimenpideluvassa esitetään ne toimenpiteet, joilla varmistetaan työn riskittömyys, haittojen estäminen ja reiän sijaintitietojen päivittyminen kaupungin ylläpitämiin karttatietoihin. Toimenpidelupaa tarvitaan myös, jotta voidaan varmistaa, ettei reikää porattaessa vahingoiteta maanalaisia kaukolämpö-, vesi-, viemäri- ym. johtoja tai kaapeleita.
Pääsääntöisesti maalämpöjärjestelmää ei tulisi rakentaa pohjavesialueelle. Syvien reikien poraaminen saattaa huonontaa maaperässä olevan pohjaveden laatua. Yksittäisen maalämpöjärjestelmän sijoittumismahdollisuudet ja rakentamisvaatimukset sekä vesilain mukaisen luvan tarve arvioidaan tapauskohtaisesti ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnon perusteella.
Tarvittavat suunnitelmat
Asemapiirros 1:200 tai 1:500, jossa esitetty:
- energiakaivon sijainti, syvyys, porauskulma asteina ja todellinen reiän ulottuvuus. Sijainnin mitoituksessa on esitettävä etäisyys tontin lähirajaan, rakennukseen, naapurin energia- ja vesikaivoon
- mahdolliset; pohjavesialue, talousvesikaivo, jäteveden imeytys- ja suodatuskenttä, KVV-putkia, maakaasulinja, kaukolämpölinja tai muita maan alla mahdollisesti sijaitseva johto tai tekninen järjestelmä
- maa- tai vesikeruupiirin putkiston sijainti, pituus ja putkiston vaatima todellinen tilan tarve sekä etäisyys tontin lähirajoista, rakennuksista, naapurin energia- ja vesikaivoista
- kaikki piirustukset on varustettava nimiöllä, jonka pääsuunnittelija allekirjoittaa
Lämpökaivon etäisyyksistä ja naapurikuulemisista
Kahden porareiän keskinäisen vähimmäisetäisyyden on syytä olla vähintään 15 metriä. Näin vierekkäiset reiät eivät vaikuta vähentävästi yhdestä reiästä saatavaan energiamäärään. Tästä syystä reikä tulisi porata vähintään 7,5 m:n etäisyydelle tontin rajasta. Tätä lähemmäksi tontin rajaa voi porata vain, jos naapuritontin omistaja antaa siihen suostumuksensa. Samoin menetellään, jos reikä porataan kaltevasti niin, että se jossakin kohden tulee lähemmäksi kuin 7,5 m tontin rajaa. Tontin rajan ylittäminen edellyttää rasitteen perustamista. Viereiset ja vastapäätä olevat naapurit (myös tontin varanneet kuullaan). Vaihtoehtoisesti lausunnot hankkii viranomainen. Viranpuolesta tehdystä kuulemisesta laskutetaan rakennusvalvontataksan mukaisesti.
Suunnittelija ja vastaava työnjohtaja
Toimenpideluvassa tulee olla nimettynä pääsuunnittelija. Rakennustarkastaja arvio suunnittelijailmoituksen perusteella sille ilmoitetun suunnittelijan kelpoisuuden kyseiseen tehtävään. Yleisimmin pääsuunnittelijana toimii maalämpökaivon tai -järjestelmän toimittaja, rakennusluvan yhteydessä pääsuunnittelijana on kohteen KVV-erityissuunnittelija. Hakemuksen liitteeksi on lisättävä referenssiluettelo. Vastaava työnjohtaja on hyväksytettävä viimeistään viikkoa kaivon poraamista.
Jotta käsittelyä hidastavilta täydennyspyynnöiltä voitaisiin välttyä, on hakemus syytä täyttää huolellisesti ja varmistaa tarvittavien liiteasiakirjojen hankkimisesta etukäteen. Erityisen tärkeätä on kytkeä hankkeeseen riittävän ajoissa pätevä asiantuntija, jolla on riittävät edellytykset ja tarvittava kokemus lämpökaivojen poraamisesta. Tämä henkilö voi yleensä toimia myös hankkeeseen nimettynä pääsuunnittelijana sekä vastaavana työnjohtajana.
Toimenpidelupapäätös
Asianmukaisesti laaditusta lupahakemuksesta tehdään lupapäätös, johon merkitään muun muassa ne määräykset, jota hankkeeseen ryhtyvän on noudatettava. Ehtojen noudattaminen jää hankkeeseen ryhtyvän vastuulle. Lupaan ei liity vastaavan työnjohtajan ehtoa eikä loppukatselmusehtoa, ellei niitä ole lupaehdoissa mainittu. Toimenpidelupa tulee lainvoimaiseksi, jos siitä ei ole tehty oikaisuvaatimusta 14 päivän kuluessa päätöksen antamisesta. Luvanmukaisia töitä ei saa aloittaa ennen luvan lainvoimaisuutta. Lainvoiman saatuaan lupa on voimassa kolme vuotta.
Sijaintikatselmus
Lämpökaivon poraaja laatii poratusta lämpökaivosta porausraportin. Porausraportti on toimitettava rakennusvalvontaan. Siinä esitetään muun muassa reiän paikka, sen syvyys, kaltevuus, halkaisija, suojaputkenpituus ja pohjaveden korkeus. Ennen porareiän peittämistä suunnittelija pyytää Akaan kaupungin paikkatietopalvelulta reikää koskevan sijaintikatselmuksen, mikäli näin on edellytetty toimenpidelupapäätöksessä. Sijaintikatselmus tilataan Akaan kaupungin mittausosastolta Olli Hietanen puh. 040 335 3290 tai Heikki Knuutila puh. 040 335 3289.
Maalämpökaivon toimenpidelupahakemuksessa on mainittu suositeltavat minimietäisyydet eri kohteista.
Ympäristö- ja terveysvaikutukset
Reiän poraamisesta syntyy karkeaa kiviainesta ja kiintoaineen muodostamaa lietettä. Kiviaines ja liete tulee käsitellä siten, ettei siitä aiheudu haittaa naapureille tai ympäristölle. Niitä ei saa johtaa sellaisenaan vesistöön. Liete voidaan imeyttää tai saostaa tontilla, jos siitä ei tule haittaa omalle kiinteistölle tai naapurille. Lietettä ei myöskään saa johtaa katu- tai puistoalueelle. Kiviaines on varastoitava työaikana niin, ettei se leviä pölynä tai lietteenä haittaa aiheuttaen ympäristöön.
Maalämpöpumppujen putkistoissa käytettävä lämmönsiirtoaine valitaan siten, ette se vuotaessaan maaperään aiheuta pohjaveden pilaantumista. Tällainen aine on esimerkiksi etanoli. Sen sijaan etyleeni- tai propyleeniglykolia ei pitäisi laitteistoissa käyttää. Porareikään pääsevä pintavesi voi sekin saastuttaa pohjavettä. Tästä syystä pintaveden pääsy porareikään estetään tiiviillä kaivo- ja kansirakenteilla.
Pääsuunnittelijan/lämpökaivon suunnittelijan tulee varmistua siitä, että jos maalämpökaivon vaikutusalueella on pohjavesialue, talousvesikaivo, jäteveden imeytys- ja suodatuskenttä, KVV-putkia, maakaasulinja, kaukolämpölinja tai muita maan alla mahdollisesti sijaitsevia johtoja tai teknisiä järjestelmiä, niitä ei saa vahingoittaa. Tämän selvittämiseksi
tulee hankkia johtokartat tai lausunnot sekä tarvittaessa pyytää kaapeleiden näyttö.
Lisäksi tulee huomioida alueen asemakaavamääräykset, mahdollinen maanalainen rakentaminen, muinaismuistoalueet ja muut mahdolliset rakentamiseen vaikuttavat seikat.
Tekniset muutokset
Lämpöpumpun asentamisen yhteydessä tehdään yleensä muutoksia rakennuksen lämmitysjärjestelmään. Pelkkä lämpöpumpun kytkeminen lämmityskattilan tilalle ei yleensä edellytä rakennusvalvonnassa tehtävää lupaharkintaa. Teknisten muutosten suunnittelu ja asennustyö on syytä aina antaa asiantuntijan tehtäväksi. Niiden toteuttaminen ja töiden valvonta jää tähän hankkeeseen ryhtyvän vastuulle.
